Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan Santtu Räisäsen ajankohtaisessa väitöstutkimuksessa ilmenee, kuinka "innovaatiokehittäjät" muokkaavat käsitystä hyvinvointikansalaisuudesta poliittisista syistä. Tarkoituksena on sopeuttaa ihmiset paremmin idealisoituun tekoäly-yhteiskuntaan.
Ihmisten käsityksiä pyritään muokkaamaan, jotta tekoälyhankkeita ja niiden välttämättömyyttä ei voitaisi kyseenalaistaa. Tutkimuksen mukaan tämä tekee valtionhallinnon innovaatiotoiminnasta mahdotonta. Kierrätämme näennäisinnovaatioita, jotka eivät vastaa hyvinvointivaltion kysymyksiin ja ongelmiin. Teknologia ei toimi, mutta se saadaan näyttämään suunnitelmien mukaan toimivalta.
Tieteellisen ja taiteelllisen kirjoittamisen näkökulmista kyseessä on tarinankerronta. "Välttämättömyyspuhe" tarkoittaa mielikuvien muokkausta haluttuun suuntaan. Tarinankerronnassa halutaan luoda emotionaalinen yhteys lukijaan ja se on yrityksille tavanomainen markkinointiviestinnän keino. Osa tavallista sisällöntuotantoa.
Tarinankerrontaa voidaan helposti analysoida esimerkiksi erottamalla tekstistä tarinan eri kertojat. Retorisessa kertomustutkimuksessa voidaan teksteistä erottaa tapahtumien vastaanottajan olettamista tietynlaiseksi. Kertomuksen tarkoituksena on muovata vastaanottajaa vetoamalla arvoihin, tunteisiin ja järkeen (ethos, platos ja logos) sekä esteettiseen tajuun. Tekstejä ja verbaaleja kertomuksia sekä niiden dynamiikkaa voidaan tarkastella kerroksellisena.
Kirjallisuudentutkimuksessa tutkitaan myös propagandaa. Propaganda tarkoittaa poliittisen ideologian järjestelmällistä levittämistä, jolla pyritään voimakkaasti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen. Propaganda pyrkii muuttamaan tai vahvistamaan tiettyjä näkemyksiä.
Missä vaiheessa tarinankerronta sitten muuttuu propagandaksi? Heitetään pallo 1900-luvun historiantutkijoille.
Räisänen, S. Helsingin yliopisto. Uutinen 19.1.2026. Väitös: Tekoälyinnovaatio toteutuu tyhjinä lupauksina valtionhallinnossa (Viitattu 19.1.2026).
Retorinen kertomustutkimus Tieteen termipankki (Viitattu 19.1.2026).
Propaganda, kirjallisuudentutkimus Tieteen termipankki (Viitattu 19.1.2026).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti