"Minun ei sovi tehdä itseäni pienemmäksi kuin olen" Edith Södergran

Lainasin lauseen Omaelämäkertakirjoittamisen kurssilta, joka on vielä virkettä vaille kirjoittamatta Jyväskylän yliopiston kirjoittajapiirissäni. Uusia kirjoittavia ystäviä olen tänä vuonna saanut myös Sysmässä, meitä luotsaa kirjakylässä vapaa kirjoittaja, FM Heino Ylikoski (Jyväskylän yliopistosta aikoinaan valmistunut hänkin). Syyslukukausi on nyt ohi, tammikuussa jatketaan. Kirjoittaminen olisikin tylsää yksin, yhteiskirjoittaminen on osoittautunut opintojeni myötä hedelmällisemmäksi tavaksi työskennellä. - Minun ei sovi tehdä itseäni pienemmäksi kuin olen, kirjoittaa Edith Södergran ohjeeksi kaikille luovan alan toimijoille tulevaisuuteen: Rohkeutta! Courage!

Kirjojen ja kirjoittamisen lisäksi Sysmä on kuitenkin myös kädentaitajien kylä. 

Kirjoja ja käsitöitä!

”Me olemme osaavia, me olemme luotettavia. Niin, me vain olemme hyviä, sanoi Presidentti Sauli Niinistö Ylen haastattelussa suomalaisten menestyksen avaintekijöistä tulevaisuudessa". Näin luki Itä-Hämeessä 9.12.2017 aukeamalla, jossa toimittaja Chiméne Bavard kuvailee myös Pienen Popup puotimme aitoa paikallisen tekemisen meininkiä.

Lehtikuviin valikoitui 3 sivua kuvia joulupuotimme käsintehdyistä aarteista. Etusivulla Helena Björklundin käsi pyörittelemässä savenpalasesta pikkulammasta. Juttupäivänä myyntivuorossa oli myös Merja Rimpioja, joka käyttää kransseissaan vain kotimaisia materiaaleja.

Korven karitsan maatilatuotteiden lisäksi kuvattiin keskeneräinen käsityöni alpakanvillasta! Onneksi käsiä lämmittävät rannekkeet ovat nyt valmiit ja puodissa tänään 18.12.2017, kun itse alpakkapaimen Riitta Kolu Kotirannan Alpakkatallista on myyntivuorossa klo 12-18.

Sysmään on syntynyt parissa viikossa kokonainen käsityöläisten PopUp kortteli Sysmän kirjakaupan ympärille. Kahdentoista käsityöläisen Pientä Joulupuotia vastapäätä syntyi Mia Kärkkäisen somistama Sysmän joulukauppa. Kirjakaupan kulmalle syntyneen Luovan kulman Tuija Palm on mukana Palmiinan 100 % kotimaisin ompelutuottein. 

Millainen lumipallo tästä lähtikään kierimään?

Päivystämme talkoovoimin Pienessä Käsityöläisten PopUp joulupuodissa vielä jouluviikon klo 10-18 sekä aatonaattona la, 23.12.  Riika Taidepiika paikalla Helena Björklundin kanssa klo 15 asti. Glögitarjoilua. Tervetuloa!

Lisätietoja Käsityöläisten Pieni PopUp joulupuoti Sysmässä https://www.facebook.com/pienijoulupuotisysma/

Viimeinen Mustakukkainen PopUp sukka

Tänään Käsityöläisten Pienessä Popup -tapahtumassa Sysmässä myös yksi Mustasukkainen kukka eli Mustakukkainen sukkapari. Suunnittelin kerran villasukan, joka mahtuisi korkokenkään. Taidepiika, neuleet, Sukkamania

Mustasukkainen neuleblogissa, linkki tässä Sukkamania, Mustakukkainen sukka

Seuraa tapahtumaa Taidepiika-neuleet blogissa ja yhteisösivulla https://www.facebook.com/pienijoulupuotisysma/

Kartta paikalle ESS, Menoinfo

Pop Up näyttely Virran varrelta Sysmässä 17.12.2017 klo 12-16

Huomenna sunnuntaina 17.12. klo 12-16 pieni valokuvanäyttelyni PopUp joulupuodissa Sysmässä. Tervetuloa, glögitarjoilua! Osoite Sysmäntie 44, 19700 Sysmä, ajo-ohje tässä ESS, menovinkit

Riika Taidepiika: Tainionvirta, osallistui Suomi100-näyttelyyn VESI, ITtE-Taide ry 3.6.-30.7.2017, Sysmä

PopUpissa kehystettyjä kuvia, joita olen ottanut Sysmässä - kuinkas muuten. Kaikki mitä käsityöläisten pienessä joulupuodissa löytyy, on itse Sysmässä tehtyä. Joistakin kuvista löytyy PoUp -joulupuodissa vielä postikortteja, ja niitä voi minulta myös tilata täältä lisää. Puoti on avoinna vielä aatonaattona, 23.12. 2017 klo 15 asti.

Lisää Sysmä-kuvia Tainionvirran varrelta löytyy valokuvablogissani, linkki tässä Valokuvaus - Virran varrelta

Lisätietoja Popup puodin yhteisösivu https://www.facebook.com/pienijoulupuotisysma/
Voit jättää viestin myös blogin yhteydessä toimivan FB-sivuni kautta Riika Taidepiika

Kuuminta hottia Sysmässä

Paikkatiedotus: Olen Sysmän kuumimmassa pisteessä.

Huomenna on päivystysvuoroni Käsityöläisten pienessä joulupuodissa klo 10-18.

Osoite on Sysmäntie 44, 19700 Sysmä. Ajo-ohje ja aukioloajat löytyvät täältä ESS, Menoinfo

Sysmän Käsityöläisten PoP Up joulutapahtuma käsityöblogissani joulukalenterina, linkki tässä

Pelastetaan Saarijärven museo

Kain Tapperin blogissa tänään päivitys Pelastetaan Saarijärven museo

Tapperien taiteilijaperheen kotimuseo irtaimistoineen on osa Saarijärven museota, joka on ollut viime viikkoina lopettamisuhan alla. Tapperin perikunta on myös deponoinut eli lainannut teoksia Saarijärven museolle veloituksetta siten, että työt ovat yleisön nähtävillä. Museo sai 4.12. Saarijärven kaupunginvaltuuston tuen äänin 17/14. Kolme ääntä ratkaisi vaalin. Työ ei silti vielä loppunut, vaan on vasta alussa: Saarijärvi etsii myös yksityistä rahoitusta.  

Kain Tapperin veistos Maakallo on deponoitu eli lainattu yleisön nähtäville, Kuva: Jyväskylän yliopiston Agora, 2017. 

Onnea 100-vuotiaalle Suomelle

Kuva: Riika Vepsä-Tapper, Tainionvirta.
Suomi100-näyttelyssä VESI, 3.6.-30.7.2017, ITtE-Taide ry, Sysmä.

Pop Up Joulupuoti Sysmässä

Joulupolku vie Sysmään

Alablogina täällä toimiva Taidepiika neuleet -blogi osallistuu marras-joulukuussa käsityöläisten POP UP -joulutapahtumaan, jota vietetään Käsityöläisten Pienessä Joulupuodissa glögiä nauttien ja käsitöitä tehden 23.12.2017 asti.

Kaksitoista sysmäläistä kädentaitajaa ovat perustaneet yhdessä pienen joulupuodin kylän keskustassa sijaitsevaan tyhjään liiketilaan. Puodin kaikki tuotteet ovat itse Sysmässä käsin tehtyjä ja osoite on helppo muistaa: Sysmä.  Tarkemmin: Sysmäntie 44, 19700 Sysmä.

Huomenna torstaina 30.11. avataan Sysmässä virallinen joulupolku ja siihen sattuu myös ensimmäinen päivystysvuoroni pienessä joulupuodissa.  Seuraan tapahtumaa neuleblogissani, linkki tässä http://taidepiika-neuleet.blogspot.fi/

Kalevala Cal variaatio

KALEVALA CAL -PEITTOPROJEKTI


Tekstin ja kuvan yhdistämisestä on tässäkin kyse, vaikka työvälineenä lanka, koukku, puikot ja sakset. Osallistun Kalevala CAL -projektiin, jossa Kalevalan runokokoelma toimii peittoprojektin aiheena.


Ilmatar, variaatio 1

Linkki Kalevala Cal variaationi syntymiseen tässä http://taidepiika-neuleet.blogspot.fi/2017/08/kalevala-cal-projekti_31.html

Voit osallistua projektiin tekemällä oman peiton, projektissa mukana 19 suunnittelijaa ja vapaaehtoisia. Lisätietoja Kalevala Cal sivustolla, linkki tässä http://www.arteeni.fi/kalevalacal-fi

Sysmän Wanha paloasema kulttuurikäytössä Kirjojen yönä 12.8.2017 klo 10-14

Sysmän Vanha paloasema korkeine torneineen on Sysmän maamerkki, joka löytyy Googlen arkkitehtuurireitiltä.  Rakennus on valmistunut vuonna 1935 ja se edustaa puhdasta funktionalismia laatikkomaisine muotoineen, pinnan käsittelyineen  ja torneineen. Kun uusi paloasema valmistui vuonna 1979, vanha asema jäi kunnalle varasto- ja huoltokäyttöön.

Sysmäläisen taideyhdistyksen ITtE Taide ry:n toiveena on saada Wanha paloasema kulttuurikäyttöön ympärivuotisesti. Taideyhdistys on jo vuosia järjestänyt kesänäyttelynsä Wanhalla paloasemalla. Viime keväänä yhdistys sai järjestää tilassa myös Niksibetonikurssin, jonka tuloksia yhteisötaideteoksineen oli nähtävillä  juuri päättyneessä Suomi 100 -kesänäyttelyssä VESI.

Näyttelyssä oli mukana yli 90 taideteosta sysmäläisiltä tekijöiltä, mm. maalauksia, veistoksia, valokuvia ja käsityötaidetta.

Tänä vuonna taideyhdistys osallistuu Sysmän Kirjojen yöhön järjestämällä Taide- ja käsityötorin lauantaina, 12.8.2017 klo 10-14. Myös kesänäyttely Vesi avataan uudelleen yhdeksi päiväksi yleisölle.

Taidetta, käsitöitä, kirjoja, puffetti,

 Superfoodia

Voit osallistua tapahtumaan myös myyjänä. Osallistumismaksu 5 €.

Facebook  ITtE-Taide ry, lisätietoja Hele p. 040 062 9211

Sysmäläesijä haekuja

Sysmässä kirjoittavat kokoontuvat talvisin vapaan kirjoittajan, FM Heino Ylikosken ohjaamaan kirjoituspiiriin. Kuluvana talvena istuin pulpetissa usein Telle Talvitievan vieressä. Monilahjakas ystäväni paitsi kirjoittaa runoja ja proosaa, myös veistää, maalaa, valokuvaa, laulaa jne. Sysmässä kulkeekin sanonta: mitäpä Telle ei osaisi?


En siis enää hämmästynyt, että Talvitievan sysmäksi kirjoittama runokirja Sysmäeläesijä haekuja löysi kustantajansa Sysmää ulompaa: Tampereelta. (Mediapinta Oy, 2017).  Vaikka haeku on sysmäläinen savumerkki, Talvitieva  huomauttaa, että murteet kytevät vielä siellä sun täällä. Ja Suomen 100 -juhlavuonna 2017 Talvitieva kirjoittaa äidinkielellään, ikiomalla murteellaan.


Taiteen moniottelija kiihdyttää vauhtiaan näin heinäkuussa. Sysmän kunnankirjastossa avattiin pari päivää sitten Talvitievan kokoama näyttely, joka kuvaa Itte-taideyhdistyksen toimintaa tänään ja eilen, onhan Talvitieva myös yhdistyksen perustajajäsen, toiminut luottamustehtävissä ja aktiivijäsenenä tähän asti.

Telle Talvitievan suunnittelema Itte-taideyhdistyksen logo taipuu hänen käsissään niin veistoksiksi kuin koruiksi. Etualalla Niksibetonikurssilla 2017 valettuja  sysmäläisten tekijöiden kukkaruukkuja. Kuva kesänäyttelystä 2017, Wanha Paloasema.



Telle Talvitieva osallistuu tulevana viikonloppuna Sysmän 31. kirjapäiville omalla osastollaan.  Mikäli hän osastoltaan ehtii, hän on mahdollisesti myös kirjailijavieraana Sysmän kirjakaupassa sunnuntaina klo 13 lähtien. Tieto tarkentuu lähipäivinä. Talvitievan kuvataiteeseen, veistoksiin ja valokuviin voi taas tutustua parhaillaan Itte-taideyhdistyksen näyttelyssä VESI Sysmän Wanhalla Paloasemalla, Sysmäntie 18. Näyttely on avoinna 30.7.2017 asti, arkisin ja viikonloppuisin klo 12-16.


Sysmän kulttuurikesä tulvii tapahtumia, mutta tänään kuljen joen rantaan, mukana vain haekuja: rivejä hetkistä, muistoista, iloista ja suruista.


Eihä sitä aina taho.


Lisätietoja
Sysmäläesijä haekuja, Mediapinta Oy, ISBN 978-952-236-253-7


Sysmän kirjakyläpäivistä http://www.sysmankirjakylayhdistys.fi/
Kirjakyläpäivien ohjelmasta, kuten kirjailijavieraista ja ohjelman aikatauluista päivitetään Sysmän kirjakyläpäivien Facebook-sivuilla Sysmän Kirjakylä

Kesänäyttely Vesi 3.6.-30.7.2017

Osallistun tänä vuonna valokuvin ITtE Taide ry:n kesänäyttelyyn VESI, joka järjestetään Sysmän Vanhalla paloasemalla osoitteessa Sysmäntie 18. Näyttelyssä on valokuvien lisäksi esillä piirustuksia, maalauksia, veistoksia, keramiikkaa, niksibetonitöitä, käsitöitä ja jopa kaksi yhteisötaideteosta sysmäläisiltä tekijöiltä,

Esille on saatettu yhteensä 94 työtä ja kuvataiteen lisäksi näyttelyssä on mukana Telle Talvitievan uutuuskirja Sysmäläesijä haekuja (Suomi 100 runokirjaa -kirjasarja, Mediapinta, 2017).

Kyllä moalimoa eäntä mahtuu.

Hiljasuus kertoo sen

mitei muuton kuule

Sysmäläisen harrasteryhmän Willanikkarien sekatekniikalla valmistama Willaneito kuvaa Sysmän asemaa Suomen kartalla. ITtE -Taide yhdistyksen niksibetonikurssilla rakennettu yhteinen suihkulähdeveistos solisee pääsalissa.

Näyttely on osa Suomi 100- juhlavuoden ohjelmaa.

Lisätietoja

ITtE Taide ry:ltä löytyy omat Facebook-sivut, linkki tässä https://fi-fi.facebook.com/ittetaide/

Kainin jalanjäljillä, julkaisu 2017

Kirjoittajaryhmässä Sysmässä tänä keväänä aiheenamme oli viimeksi jäljet. 
Kirjoitin viimeiseen tapaamiseemme runon "Omilla jäljillä".


Omilla jäljillä

  

Arvelin

tuntevani läheisimmän.

Tieto ihmisestä, minästä

maailmankaikkeudesta,

mielikuvittelua kaikki.

Vaelsin kauas

löytääkseni

 jälkeni.

Kulkijana pakenevaisena

olen maan päällä

tietämättä

mihin olen matkalla.

Kolminkertaisesti

palaa

nyt                eilen              huomenna.

Onpa kummallista - nyt sain postia Saarijärven museosta. Laatikosta löytyi uunituore kirja nimeltään "Kainin jalanjäljillä".
Kainin arkistoblogissa tänään pohdintojani kirjasta, joka on julkistettu Saarijärvellä 8.3.2017. Kirjapaino Kari, 2017. Julkaisun työryhmä Hannu Castrén, Kari Kotilainen ja Janne Timperi . Linkki tässä http://sculptor-kain-tapper.blogspot.fi

Malli muotokuvan apuvälineenä

Näyttely Ikkuna muotokuvaan Akvart galleriassa, Humalistonk. 1, Helsinki

4.4.-16.4.2017

Näyttelyä ripustetaan parhaillaan.

Marjukka Paunilan muotokuvakurssilla tammikuussa 2017 työskenteli kaksi elävää mallia: naismallina Tuija Pallaste ja miesmallina Veli Rauhala. 

Kurssin puolivälissä kahvitauolla eräs oppilaista kertoi tuntevansa serkkuni, joka oli opiskellut aikoinaan Taikissa yhtä aikaa hänen kanssaan. Puhelimme serkustani, kertasimme hänen kuulumisiaan. 

Tauon jälkeen luokassa Tuija otti mallina pysyvän, istuvan asennon, ja minä vaihdoin paikkaa. Asetuin suoraan mallia vastapäätä. Päätin piirtää häntä ensin.

Harmaa tammikuun lopun päivä, sataa räntää. Käkkyräinen männynoksa ulkona raapii hämärää valoa. 

Otan paksuimman akvarellikynän, joka on mukana. Se on vesiliukoinen grafiittitikku, jolla on painava vartalo ja raskas jälki. En teroita kynän paksua B -päätä, se olisi mahdollista vain puukolla tai hiekkapaperilla. Kumia en myöskään halua käyttää; etsiminen saa jäädä näkyviin valmiiseen työhön. Valmis työ on aina luonnos seuraavalle piirrokselle tai maalaukselle.

Kuivalla kynällä voi piirtää kuivalle tai märälle paperille. Jos luonnospaperi on kuiva, kynän voi kastaa märäksi. Märällä kynällä voi maalata myös märälle paperille. Kuivaa paperia voi laveerata märällä siveltimellä. Paksun paperin voi kostuttaa ja aloittaa märällä tai kuivalla kynällä. Kun työ on kuivunut, voi aloittaa alusta. Aloitan alusta.



Luonnostelin mallin päätä märälle paperille, kun hänen nutturansa lähti lentoon. Huomasiko hän tämän? Etsin mallin katseen suuntaa, se oli kohti ja poispäin, vähän itseensä sulkeutunut. Piirsin toiseen silmään silmäluomen. Toisesta silmästä tein erilaisen. Ihminen ei ole symmetrinen eikä noudata sääntöjä, kehon vasen ja oikea puoli elävät omaa elämäänsä. Merkitsin nenän paikan puolikaarena ja sen alle suun, vasen suupieli hymyili ylöspäin, leukaan tuli lapsenpyöreää.

Kun katsoin kuvaa, minua ei kuitenkaan katsonut takaisin malli, vaan serkkuni, josta olimme tauolla keskustelleet. Kuvassa hän oli jälleen lapsi, noin 10-vuotias. Olin piirtänyt kuivalla kynällä nutturan päälle otsatukan, miksi? 

Muotokuva ei ole vain näköiskuva. Muotokuva voi olla myös sanaton muisto, tunne tai tunnelma, joka pyrkii esiin. Tälle muotokuvalle Tuija oli mallina vain jonkin hämärän, lapsuudenaikaisen tunnnemuistoni apuvälineenä.

Jatkoin croquis´ta akvarelliväreillä. Eri kokoisia töitä syntyi luonnostellen noin kolmekymmentä. 

Marjukka valitsi töitteni joukosta mukaan näyttelyyn kaksi Tuijasta tekemääni muotokuvaa. Ne ovat hämmentävällä tavalla minun itseni näköisiä. (En julkaise näyttelyyn valittuja kuvia tässä ennen avajaisia).

Olenko maalannut enemmän itseäni kuin mallia? 

Malli olisi siinä tapauksessa vain maalauksen satunnainen tekijä, kuten Oscar Wilde kirjoittaa Doria Grayn muotokuvasta saman nimisessä romaanissaan 1891.

Kaikessa avuttomuudessani ja hapuilussani uskaltaudun kirjoittamaan, että muotokuvassa heijastuu minä, tekijä, jota on ohjannut tunne. 

Taiteilijalle malli on vain muotokuvan apuväline.

Ikkuna Muotokuvaan - Näyttely Akvart Galleriassa 4.4.-16.4.2017

Ryhmänäyttelymme valmistelut ovat loppusuoralla.

Tuula Revellin 15.3.2017 laatima näyttelytiedote on julkaisuvapaa heti:

Näyttelyssä olevat muotokuvat ovat taidemaalari Marjukka Paunilan muotokuvakurssilla maalattuja kuvia. Kurssi pidettiin tammi-helmikuun vaihteessa 2017 Vuosaaressa, Kulttuurikeskus Sofiassa. Kurssi kesti viisi päivää.

Oppilaita oli 15, joista 14 osallistuu tähän näyttelyyn:

Kirsi Andersson, Riitta Holopainen, Pirjo Laaksonen, Anja Laurila, Irina Lindqvist, Riitta Lindström, Tuula Revell, Marjatta Salmi, Raili Savolainen, Kirsikka Savonen, Leena Turkia, Riika Vepsä-Tapper, Malla Villanen ja Virpi Viitala.

Malleina kurssilla olivat Helsingin Sanomien toimittaja Tuija Pallaste ja trubaduuri Veli Rauhala.

Marjukka Paunila kuvaa tapahtumaa näin:

"Muotokuvamaalauksesta puhuttaessa tulee aika usein sellainen tunne, että se on eriytetty omaksi salaiseksi lajikseen. Ehkä juuri siksi monet muotokuvat näyttävät kylmiltä ja kuolleilta keskittyessään liikaa jäljentävään, valokuvamaiseen ajatukseen. Muotokuvan maalaamiseen suhtaudutaan monesti eri lailla kuin muuhun taiteelliseen työskentelyyn...Muotokuvan maalaamisessa on kysymys toisen ihmisen olemuksen vangitsemisesta.

Tuija Pallaste laati kurssin innoittamana laajan artikkelin Helsingin Sanomiin (HS 5.2.1017). Siinä hän vertasi muotokuvia selifieihin ja totesi mm.: "Selfieiden aikakaudella kuka tahansa saa potrettinsa seinälle. Sellaisen kuin itse haluaa. Muotokuvamaalari sen sijaan piirtää ihmisen sellaisena kuin hänet näkee.". Tämän hän kirjoitti nähtyään yli viisikymmentä muotokuvaa itsestään.

Lisätietoja
Tuula Revell
tuula@aadi.fi

Ikkuna muotokuvaan

Kuluneena talvena olen tutkinut ihmistä kirjoittamalla ja yllätyksenä itselleni myös maalaamalla. Muotokuvataide on mielestäni yhtä mielenkiintoista kuin mikä tahansa maalaustaiteen laji.  Vaikka olen lapsena, nuorena ja vielä keski-ikäisenä työskennellyt mallina eri taiteilijoille, mietin yhä ihmiskuvan peruskysymyksiä. Tai ehkä juuri siksi on jännittävää siirtyä katseen kohteesta kuvaajaksi itse. 

Mikä on ihmisessä juuri hänelle ominaista? Millaista on kuvata elävää mallia? Miten se poikkeaa valokuvauksesta ja miksi?

Tammikuussa osallistuin taidemaalari Marjukka Paunilan muotokuvakurssille, jossa ryhmä akvarellista innostuneita tutki ihmistä kahden mallin avulla. Miesmallina työskenteli Veli Rauhala, naismallina Tuija Pallaste, joka on jo ehtinyt kuvata kokemustaan Helsingin Sanomissa jutun muodossa, linkki tässä HS, Su, 9.2.17. Selfie on lastenleikkiä - muotokuvamaalarin mallina on vain tärkeää olla, ja se on ihan hirvittävän vaikeaa

Näyttelymme "Ikkuna muotokuvaan" akvarellitaiteen galleria Akvartissa Helsingissä 4.4.-16.4.2017.