Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suvi Pinx. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suvi Pinx. Näytä kaikki tekstit

25. elokuuta 2013

Kulttuuriuutisia kansankäräjiltä 25.8.2013

KULTTUURIN KEHITTÄMISHANKKEET LISÄÄVÄT SYSMÄN VETOVOIMAA


totesi Verkostosta voimaa -hankkeen projektipäällikkö Raimo Lappalainen tänään sunnuntaina 25.8.2013 kansankäräjillä.  Lähidemokratian tapahtuma järjestettiin neljäntenä perättäisenä vuotena Sysmän Teatteritalolla.


Olin lähettänyt etukäteen sähköpostilla kulttuuriaiheisia kysymyksiä ja ilokseni ne löytyivät asialistalta. Niitä ehdittiin myös vähän käsitellä. Kovin syvälle asioiden sisältöihin ei luonnollisesti päästä keskustelutilaisuudessa, jossa asialista on pitkä ja moniin kunnallispoliittisiin suuntiin poukkoileva. Kansankäräjät ovat kuitenkin erinomainen tapa lisätä lähidemokratiaa.  Pelkkä järjestäminen kertoo hyvästä tahdosta ja yrityksestä saada ihmiset mukaan osallistumaan päätöksenteon prosessiin.

Avoimia, vapaita tilaisuuksia tarvitaan usein, jotta ihmiset pääsevät suoraan kysymään asioista, jotka askarruttavat, ja toisaalta myös jättämään ehdotuksia ja ideoita. Jos on menettänyt luottamuksensa koko politiikkaan, on ainakin vähän toivoa siitä, että tulee kuulluksi. Ja ainahan sitä voi kysyä! Entä jos meistä tuleekin lopulta oikein rohkeita ja rupeamme kyselemään? Jos alammekin itse vapaasti etsiä ja ehdottaa asioihin ratkaisuja? Jos saisi vielä kaverit innostumaan mukaan ja tekemään jotain jonkun pienen asian eteen, toteuttamaan se yhdessä. Mitähän sitten tapahtuisi? Hui, maailma pelastuu.



Kansankäräjien kesto on pari tuntia. Aika ei riitä siihen, että päättäjät ja asiantuntijat pääsevät kertomaan asioiden taustoihin liittyvistä kokonaisuuksista. Aihepiirit ovat niin laajoja, että asialistaa voisi rajata. Järjestää vuosittain vaikka kahdet tai kolmet käräjät, joissa kussakin käsiteltäisiin vain tiettyjä ajankohtaisia, päätöksentekoon tulevia asioita.  

Tänä vuonna aktiivi-ikäisin sysmäläisväki jäi nauttimaan sunnuntain auringosta. Yleisön keski-ikä oli 65 + . Myös nuorisoa haluaisi houkutella paikalle ottamalla esille niitä ajankohtaisia asioita, jotka juuri heitä askarruttavat. Ei tule kenellekään yllätyksenä, että se, mikä haiskahtaa politiikalle, ei nyt ole erityisen POP.  Jäin miettimään, miten vleisöä voisi lähestyä kohderyhmittäin, asettua ihmisten asemaan, katsoa asioita eri tahojen näkökulmasta.  Tähän suuntaan Yhteen Hiileen –hanke oli nyt osaltaan johdattamassa. Läsnäolijoille jaettiin kyselylomake, yhteistyössä Lahden Amk:n opiskelijan Taina Määtän kanssa. Kysely oli osa tutkimusta, jota Määttä tekee opinnäytetyönä valmistellakseen Sysmän ja Hartolan kuntien ikäihmisiä kattavaa palveluhakemistoa. Samalla on tavoitteena pyrkiä parantamaan tiedonkulkua.  

Juontaja Veijo Kare kertoi yhteiskoulun lehtorin näkökulmasta sysmäläisten nuorten videoelokuvauksen voimakkaasta innostuksesta ja hienoista tuloksista elokuvataiteen alalla. Esimerkiksi sysmäläissyntyinen Markku Kirves on Suomen menestyneimpiä nuoria videotuotannon ja graafisen suunnittelun toimijoita, jonka referensseissä löytyy tunnettuja brändejä. Monia muitakin tunnettuja alan tekijöitä on Sysmästä lähtöisin ja täällä parhaillaan syntymässä.  You Tubesta löytyy yksin Sysmän Yhteiskoulua klikkaamalla useita hienoja videotallenteita. You Tube Sysmä 

Verkostosta Voimaa –hankkeen projektipäällikkö Raimo Lappalainen puolestaan kertoi, että yhteistyössä Yhteen Hiileen –hankkeen kanssa ollaan kokoamassa internet-sivuille listausta myös kulttuuriyrittäjyyteen liittyvän rahoituksen osalta. Lappalainen mainitsi esimerkkinä AVEKin, joka on Audiovisuaalisen Kulttuurin edistämiskeskus. Lisätietoja Kopiosto, Avek

Kulttuuriaiheita oli esillä useampia, ja Veijo Kare juontajana johdatteli keskustelua humoristisella supliikilla sujuvasti. Kirjastolautakunnan puheenjohtaja Bror Ahlgren antoi viimeisen tilannetiedotuksen kirjaston uuden tilan löytämiseksi. Keskusteltiin myös Vanhan Paloaseman ottamisesta toiminnalliseen kulttuurikäyttöön, onhan ItTe-taideyhdistys järjestänyt tilassa talkoovoimin kuvataidenäyttelyt jo kahtena kesänä peräkkäin. 

Valtuuston pj. Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg oli avoimesti kiinnostunut esille nousseista kulttuurikysymyksistä, myönteisesti. Käsiteltiin myös tämän viikon kuuminta kulttuuriuutista: Sysmän entisen Suvi Pinxin alue on tulossa osaksi kunnan New Port -sataman kokonaisuutta. Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki taustoitti aihetta ja kutsui samalla kaikki sysmäläiset yksin ja yhdessä, niin yritys- kuin kulttuuritahot, mukaan suunnittelemaan toimintaa.

Verkostosta Voimaa -hanke on valmis tukemaan paikallista kulttuuriyrittäjyyttä ja apua löytyy hankkeistamiseen myös Yhteen Hiileen -hankkeelta. Painopistealueet ovat jo pitkään olleet yrittämisessä. Halutaan parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, vahvistaa elinkeinotoimintaa ja tuottaa suoraa hyötyä yrityksille. Raimo Lappalainen totesi myös, että kulttuurin kehittämishankkeet lisäävät Sysmän vetovoimaa.
Tuottajille tämä nyt ei tule yllätyksenä. Suomessa on yritysrahoituksen puolelta, 1990-luvulta lähtien, haluttu tukea erityisesti niitä taide- ja kulttuurihankkeita, jotka suoraan hyödyttävät talouselämää.  Sen lisäksi on haluttu tukea sellaista toimintaa, joka tarjoaa vakuuttavia, luovia ideoita, myös taiteellista haastetta tai kehitysmahdollisuutta. Vakuuttava toimija tarjoaa kehittämismahdollisuuksia paikallisuuden lisäksi joko alueellisesti, mieluummin valtakunnallisesti tai kansainvälisesti. Volyymi on vain yksi tutkittava osa-alue; lisäksi toiminta suunnitellaan siten, että se on verkottunutta, monipuolista, aktiivista ja saavutettavaa. 

Tuottajakieli on karmivaa. Kulttuurialalle on kuitenkin ehtinyt kertyä 20 vuoden aikana tähän käsitteistöön ja problematiikkaan ammatillista erityisosaamista. Suomalaisen taiteen kansainvälistyminen on ollut hurjaa, markkinat ovat laajentuneet. Päätöksenteon tueksi on tehty ja tehdään jatkuvaa tutkimustyötä, jossa kehitetään niin määrällisiä kuin laadullisia mittareita. Ja kun kukaan tässä maailmassa ei kuitenkaan voi olla kaikkien alojen asiantuntija, niin voihan sitä miettiä asioita yhdessä. Kysytään neuvoa kuhunkin kysymykseen joltakin, joka tietää kuka tietää. Joku tietää.


 Kuurina-teatterin laulajat ja muusikot viihdyttivät yleisöä tutuilla laulelmilla. Ravioskorven poppoo osoittautui käräjäyleisön lemmikiksi. Tyttöjen RAP-esityksen runoissa meitä kaikkia pyydettiin ja kehotettiin olemaan kavereita keskenämme. Siihen toivomukseen ei ole muuta sanottavaa kuin KYLLÄ.



20. elokuuta 2013

Sysmän Suvi Pinxin entinen näyttelyalue tuli osaksi New Port satamahanketta

Yleisradio uutisoi tänään, kuinka Suomen toiseksi vanhin kuvataiteen kesänäyttelypaikka Sysmän Suvi Pinx tulee osaksi Sysmän kunnan uutta New Port -satamahanketta.Yle, uutiset Sysmä

Kulttuurin suurkuluttajana ja vastaavaa hanketta Kotkan kulttuurisatamassa viimeksi 2010 tuettuani, ilahduin uutisesta suuresti. Näyttely Kotka, 2010 Ehkä tämä antaisi mahdollisuuden niin paikallisille kuin muille taiteilijoille, taiteilijaryhmille, kulttuurin ja matkailumarkkinoinnin, niin yrittäjien kuin taiteen opetuksesta vastaaville tahoille - kaikille sysmäläisille - tilaisuuden suunnitella uutta toimintaa Sysmän ja Suomen kulttuurielämän kukoistukseksi. Ehkä tämä palvelisi myös alueen omia kulttuurituotantoja, taiteen ja harrastajaryhmien tilatarvetta; esimerksi talvisin ei nyt löydy yhteisiä työ- tai näyttelytiloja. Suvi Pinx on Suomen toiseksi vanhin kesänäyttelyperinne, joka päättyi vuonna 2007. Suvi-Pinx, kotisivut 2007

Jos lyhyeen uutisointiin nyt on mitenkään luottamista, niin Sysmässä uskotaan, että alueen uuden sataman vetovoima itsessään riittää ja investoinnnit maksavat itsensä ajan kanssa takaisin. Uutisessa ei ole nyt ollut mahdollista nopeassa virrassa haastatella ketään asiassa laajemmin, eri  näkökulmia esiintuoden ja aihetta riittävästi taustoittaen.Yle uutiset, Suvi Pinxin niemestä venelijöille 

Vuodesta 1970 vuoteen 2007 asti toiminut kulttuuriperinne Sysmän Suvi Pinx toi faktoina Sysmään yli puoli miljoonaa kävijää. Näyttely esitteli ei satoja, vaan tuhansia taiteilijoita. Toiminta tuki vuosikausia niin maamme nuorta lahjakasta taiteilijapolvea kuin eturivin taiteilijoiden taiteellista työskentelyä. Pinx teki myös suomalaisten taiteilijoiden elannoksi tärkeää myyntityötä: markkinoi ja möi teoksia taiteilijoiden lukuun. 

Sysmän Suvisoiton konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia järjestettiin osana Suvi Pinxin toimintaa. Mukana oli varsinkin alkuvuosina 1970-luvulla suomalaisen silloisen nykytaiteen ja muotoilun tähtikirkkaita hetkiä: silloin tuettiin jopa koko maan kulttuurivientiä. Galleria Pinx toimi myös Helsingissä ja oli tuolloin luomassa koko Suomen silloisen nykytaiteen syntyä. Eikö tätä enää kukaan muista? Elämmekö niin täysin itsekästä nykyhetkeä, että emme näe viittä vuotta kauemmas eteen- tai  taaksepäin?

Voi myös kysyä, onko näyttelytoiminnan loppumisen myötä menetetty samalla yleisöä Sysmän muilta virallisilta festareilta, kuten Sysmän Suvisoitolta ja Sysmän kirjakyläpäiviltä? Näkyykö tämä määrällisten mittareiden lisäksi tuotantojen laadullisissa mittauksissa? Näkyykö kulttuuriyleisön hävikki palveluyrittäjien tuloissa, taloudellisessa tuloksessa? Vuoden myynnillinen määrä syntyy pienissä palveluyrityksissä maaseudulla yleensä kesäaikaan.

Kulttuuriyleisö on kansainvälisen, vertailevan tutkimustiedon mukaan yritystoiminnalle ja taloudelle merkittävä, ostovoimainen segmentti. Yksinkertaisesti: Kulttuurin avulla lähestytään juuri niitä kohderyhmiä, joita matkailumarkkinoinnilla yritetään euroilla lähestyä. Monet tutkimukset kertovat jo 1990-luvulta lähtien, että juuri nämä kohderyhmät ovat niitä, joita olisi hyvä tavoittaa, myös mahdollisten investointien näkökulmasta. Kotimaista, suomenkielistä tutkimustietoa löytyy tänään helpommin, internetin aikakaudella Taike, tutkimusyksikön julkaisuja

Päijännematkailu on varmasti osa Sysmän tulevaisuutta. Sen kehittämiseen onkin saatu Eu-hankerahoitusta. Kysyisin kuitenkin, mitä ovat ne valtit, joilla erotutaan muista? Vastaavia hankkeita kun on Suomessa myös Saimaan ja Itämeren rannikkokaupungeissa. Kartta on nyt suurempi, elämme ja toimimme isossa maailmassa, jossa toimintaympäristömme ei ole enää vain se oma tupa ja perunamaa, tahdoimmepa sitä tai ei. Meiltä ei sitä enää kysytä.

Otetaanpa esimerkiksi Suomen Kotka, jossa olen lähietäisyydellä seurannut vuodesta 1992 lähtien kulttuurisataman syntymistä, osana kaupungin kulttuuritarjontaa. Suomen ensimmäinen EU-kulttuuriprojekti oli nimeltään Radar ja se järjestettiin kaupungin oman kulttuuritoimen hankkeena Kotkassa. Vuosikymmenen vaihtuessa rakennettiin jo veistospromenadia ja kunnostettiin kymmeniä puistoja ympäristötaiteellisina teoksina, ammattitaiteilijoiden avulla Veistospromenadi levittyy keskustan puistoihin. Tähän kehityskaareen liittyy luontevasti myös se kuuluisa, kansainvälisesti palkittu Sapokan alue. Sapokan alue

Kotkassa yritysrypäs Suomen Puuvenekeskus rakentaa talvella veneitä ja laivoja, mutta on tarjonnut kuvataiteelle näyttelytilaa kesäisin. Suomen PuuvenekeskusYhteistyötä tehdään kaupungin sisällä mutta laajemmasta perspektiivistä, kansainvälisesti. Monimuotoinen kultuuritarjonta tuo esimerkiksi Pietarista ensin turisteja, sitten investoijia ja juuri näistä markkinoista ja asiakkaista myös Päijät-Hämeessä haaveillaan. Satama ei Kotkassa ole vain tankkauspiste, laituri, ravintola tai pyykinpesukoneet. Koko Kotka on kulttuurisatama. Siellä järjestetään kulttuuritapahtumia, rakennetaan tuotantoja. Merikeskus Vellamo ei ole vain museo, siellä järjestetään myös vaihtuvia kuvataidenäyttelyitä. Merikeskus Vellamo

Kotkan kymmenet eri puistot ovat tukemassa samaa kulttuurisataman hanketta, mutta puistot ovat itsessään ympäristötaideteoksia. Eturivin taiteilijoiden veistoksia lisätään kaupunkikuvaan vuosittain. Omaa taiteilijakantaa arvostetaan, kaupungin galleria Uusikuva toimii sekin Kotkan satamassa, Vellamon naapurissa. Galleria Uusikuva, Kotka Kotka on saanut jatkuvasti merkittäviä tunnustuksia tehdystä työstä, kansainvälistä huomiota. 

Tätä kehitystä seurattuani arvelen, että paljon on ollut Kotkassa kiinni vain kulttuuritahdosta, onko sitä vai ei? Hankkeet ovat usein virinneet ja kasvaneet vain muutamien yksittäisten, alueen omien aktiivisten ihmisten ja pienten kulttuuritahojen sinnikkyydestä. Oman kulttuurin: taiteen ja ihmisten luovuuden tukeminen ovat tärkein osa tätä kokonaisuutta. Siitä syntyy ihmisten ja alueitten hyvinvointi, se on oleellinen osa taloudellista kehitystä.
Sysmän ItTe-taideyhdistys ry. järjesti kylän keskustassa tyhjässä tilassa, Vanhalla Paloasemalla kuvataidenäyttelyn kesällä 2013. Yhdistyksessä on mukana sulassa sovussa myös taiteen ammattilaisia. Jäsenistöä on myös muualta Suomesta.

Toivon, että meillä Suomessa pystyttäisiin enemmän tarkastelemaan asioita kokonaisvaltaisesti, ottamalla taiteen kovin ydin ja vahva yhdistys- ja harrastustoiminta osaksi luovaa suunnittelua. Asioita voi tarkastella ja arvottaa myös humanistisesti ja monitahoisesti. Ihan täysin rippumatta siitä puoluekannasta tai politiikasta. Taide voi olla se sitoutumaton, yhdistävä linkki, jonka avulla vapaammin löydetään yhteiset tavoitteet ja päämäärät. Uskon, että tähän Sysmässäkin pyritään, Yksi Sysmä -työryhmineen ja virkeiden kulttuuriyhdistysten toimesta. Kulttuurinen lähidemokratia toimii: Kansankäräjät järjestetään Sysmän Teatteritalolla tulevana sunnuntaina klo 12.00. Silloin on seuraava tilaisuus avoimeen keskusteluun ja uutisten taustoittamiseen. Uutiset ovat vain uutisia. Kokonaisuus on paljon isompi paletti, jonka käyttämiseksi tarvitaan kaikkia tahoja ja toimijoita.