Kirjastot ovat Suomen kulttuuriviennin kärkihanke

Kun mietin, mitä haluasin Suomesta kulttuurivientinä koko maailmaan lahjoittaa, ensimmäiseksi tulee mieleeni KIRJASTOT.

Suomen kirjastoverkosto on ainutlaatuinen ja se pitäisi pikaisesti saattaa Unescon suojelukohteeksi. Suomen kirjastoverkosto koostuu yleisten eli kunnallisten kirjastojen lisäksi yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja erikoiskirjastoista (tieteelliset kirjastot) sekä kouluissa ja oppilaitoksissa olevista oppilaitoskirjastoista. Kirjastoasioita hoidetaan opetus- ja kulttuuriministeriössä. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Noin 80 % suomalaisista käyttää kirjastojen palveluja säännöllisesti. Kuntien tehtävänä on järjestää kirjastolain mukaiset kirjasto- ja tietopalvelut joko itse tai yhteistyössä esim. muiden kuntien tai yhteistyötahojen kanssa. Asiakkaiden käytössä tulee olla kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja -välineistö. Kirjastoa koskevia lakeja ja säännöksiä

Sysmän Kunnankirjaston Vanhojen kirjojen näyttely 
Palvelukeskus Mainingissa, joka päivä klo 7-18, syyskuu 2013.

Sysmän kunnankirjaston tilat ovat erittäin pienet ja hyvin ahtaat. Tila sijaitsee toisessa kerroksessa ja hissin käyttäminen edellyttää saattajan mukanaoloa. Kirjaston kokoelmista löytyy aarteita 1700-luvulta asti, onhan Sysmä Suomen ainoa kirjakylä, joka kuuluu kansainväliseen kirjakylien verkostoon I.O.B (International Organization of Booktowns). Kirjastolle on yritetty jo vuosia löytää asianmukaista tilaa. Myös kirjaston verkkopalveluja toimittavat koneet ja laitteet ovat teknisesti niin vanhentuneita, että ne estävät mediakasvatusta ja kirjastonkäytön opetusta. Etätyön tekeminen tulisi mahdollistaa, jos uusia asukkaita paikkakunnalle halutaan. Asia on erittäin vakava, sillä on suoria vaikutuksia kaikkiin kehittämishankkeisiin, yritystoimintaan ja talouteen.

Peruspalvelut arvioidaan aluehallintovirastoissa. Kirjastolain mukaiset kirjastoasiat hoidetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa, jotka valmistelevat peruspalvelujen arvioinnin aluehallintovirastoille. Kirjastoasioiden yhteystiedot, linkki tässä Kirjastoasioiden yhteystiedot, OKM

OKM myöntää avustuksia kirjastoille. Kirjaston perustamishankkeen avustus tulee jättää tänä vuonna 30.12.2013 mennessä. Kirjastojen perustamishankkeet ja kirjastoautot, rahoitushakemus tästä

Kunnalliset kirjastot voivat hakea myös avustusta kirjastojen keskitettyihin verkkopalveluhankkeisiin. Hakemus jätetään 31.10.2013 mennessä. Yleisten kirjastojen verkkopalveluihin, linkki tässä

Kehittämis- ja kokeilutoimintaan, esim. tietoverkkopalvelujen kehittämiseen, käyttäjäystävällisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseeen, kirjastojärjestelmän kehittämiseen jne. Avustusta voi hakea myös mediakasvatuksen ja kirjastonkäytön opetuksen tueksi tarvittavien laitteiden hankintaan ja kirjaston internet-yhteyksien sekä asiakaspalvelun parantamiseen. OKM, avustukset, linkki tästä

Näiden lisäksi rahoitusta voi hakea ja saada monin eri keinoin, tekemällä yhteistyötä taide-, opetus- ja kulttuuri- ja liike-elämän kanssa. Esimerkiksi järjestämällä yleisölle avoimia näyttelyitä, tapahtumia, toimintoja, kulttuurituotantoja, jotka saavat näkyvyyttä!

Kirjasto on myös pienimmissä kunnissamme perusta demokratialle ja perustuslaissa turvatulle sananvapaudelle. Myös itsensä ilmaisu on osa tätä sananvapautta.

Sysmän kirjaston kesänäyttely 2013: Päijänteen maankuulu erakko Toivo Pylväläinen. Historiallisista valokuvista ja esineistä oli koostanut näyttelyn sysmäläinen valokuvaaja, Markku Lepistö. Erakko Pylväläinen tunnetaan myös Rapalan uistinten menestystarinan takaa. Lepistö kokoaa aihepiiristä parhaillaan kahta kirjaa! Kirjoitin näyttelystä aiemmin, mukana videoklippi. Löytyy blogissani Menovinkit - Itä-Häme, Sysmän kirjasto. 

Mitä me yksin voisimme tehdä kirjaston hyväksi? Vapaa-ajan asukas saa itkeä, ei ole äänivaltaa kunnallisasioissa. Yritetään pitää asiaa vireillä lähidemokratian keinoin. Järjestetään näyttelyitä, POP UP -tapahtumia, toimintaa. Löytyy myös Facebook-ryhmä, joka toimii Lähikirjastojen puolesta. Ryhmä on keskustelufoorumi, joka jakaa tietoa lähikirjastojen merkityksestä ja kehittämisestä. Sen ansiosta on perustettu Lahdessa yhdistys "Lähikirjastojen puolesta".

Yhdistyksen kunniajäseniksi on kutsuttu akateemikko Kirsi Kunnas, valtioneuvos Riitta Uosukainen, professori Laila Hirvisaari, professori Heikki A. Reenpää, opetusneuvos Antti Henttonen ja kirjailija Claes Andersson, jotka ovat myös kutsun hyväksyneet. 

Lisätietoja löytyy yhdistyksen puheenjohtajalta Veikko Sonninen, p. 050 548 0539, sähköposti lahikirjastojenpuolesta@gmail.com,Facebook-ryhmä, linkki tässä  FB ryhmä Lähikirjastojen puolesta

Kulttuuriuutisia kansankäräjiltä 25.8.2013

KULTTUURIN KEHITTÄMISHANKKEET LISÄÄVÄT SYSMÄN VETOVOIMAA

totesi Verkostosta voimaa -hankkeen projektipäällikkö Raimo Lappalainen tänään sunnuntaina 25.8.2013 kansankäräjillä.  Lähidemokratian tapahtuma järjestettiin neljäntenä perättäisenä vuotena Sysmän Teatteritalolla.

Olin lähettänyt etukäteen sähköpostilla kulttuuriaiheisia kysymyksiä ja ilokseni ne löytyivät asialistalta. Niitä ehdittiin myös vähän käsitellä. Kovin syvälle asioiden sisältöihin ei luonnollisesti päästä keskustelutilaisuudessa, jossa asialista on pitkä ja moniin kunnallispoliittisiin suuntiin poukkoileva. Kansankäräjät ovat kuitenkin erinomainen tapa lisätä lähidemokratiaa.  Pelkkä järjestäminen kertoo hyvästä tahdosta ja yrityksestä saada ihmiset mukaan osallistumaan päätöksenteon prosessiin.

Avoimia, vapaita tilaisuuksia tarvitaan usein, jotta ihmiset pääsevät suoraan kysymään asioista, jotka askarruttavat, ja toisaalta myös jättämään ehdotuksia ja ideoita. Jos on menettänyt luottamuksensa koko politiikkaan, on ainakin vähän toivoa siitä, että tulee kuulluksi. Ja ainahan sitä voi kysyä! Entä jos meistä tuleekin lopulta oikein rohkeita ja rupeamme kyselemään? Jos alammekin itse vapaasti etsiä ja ehdottaa asioihin ratkaisuja? Jos saisi vielä kaverit innostumaan mukaan ja tekemään jotain jonkun pienen asian eteen, toteuttamaan se yhdessä. Mitähän sitten tapahtuisi? Hui, maailma pelastuu.

Kansankäräjien kesto on pari tuntia. Aika ei riitä siihen, että päättäjät ja asiantuntijat pääsevät kertomaan asioiden taustoihin liittyvistä kokonaisuuksista. Aihepiirit ovat niin laajoja, että asialistaa voisi rajata. Järjestää vuosittain vaikka kahdet tai kolmet käräjät, joissa kussakin käsiteltäisiin vain tiettyjä ajankohtaisia, päätöksentekoon tulevia asioita.  

Tänä vuonna aktiivi-ikäisin sysmäläisväki jäi nauttimaan sunnuntain auringosta. Yleisön keski-ikä oli 65 + . Myös nuorisoa haluaisi houkutella paikalle ottamalla esille niitä ajankohtaisia asioita, jotka juuri heitä askarruttavat. Ei tule kenellekään yllätyksenä, että se, mikä haiskahtaa politiikalle, ei nyt ole erityisen POP.  Jäin miettimään, miten vleisöä voisi lähestyä kohderyhmittäin, asettua ihmisten asemaan, katsoa asioita eri tahojen näkökulmasta.  Tähän suuntaan Yhteen Hiileen –hanke oli nyt osaltaan johdattamassa. Läsnäolijoille jaettiin kyselylomake, yhteistyössä Lahden Amk:n opiskelijan Taina Määtän kanssa. Kysely oli osa tutkimusta, jota Määttä tekee opinnäytetyönä valmistellakseen Sysmän ja Hartolan kuntien ikäihmisiä kattavaa palveluhakemistoa. Samalla on tavoitteena pyrkiä parantamaan tiedonkulkua.  

Juontaja Veijo Kare kertoi yhteiskoulun lehtorin näkökulmasta sysmäläisten nuorten videoelokuvauksen voimakkaasta innostuksesta ja hienoista tuloksista elokuvataiteen alalla. Esimerkiksi sysmäläissyntyinen Markku Kirves on Suomen menestyneimpiä nuoria videotuotannon ja graafisen suunnittelun toimijoita, jonka referensseissä löytyy tunnettuja brändejä. Monia muitakin tunnettuja alan tekijöitä on Sysmästä lähtöisin ja täällä parhaillaan syntymässä.  You Tubesta löytyy yksin Sysmän Yhteiskoulua klikkaamalla useita hienoja videotallenteita. You Tube Sysmä 

Verkostosta Voimaa –hankkeen projektipäällikkö Raimo Lappalainen puolestaan kertoi, että yhteistyössä Yhteen Hiileen –hankkeen kanssa ollaan kokoamassa internet-sivuille listausta myös kulttuuriyrittäjyyteen liittyvän rahoituksen osalta. Lappalainen mainitsi esimerkkinä AVEKin, joka on Audiovisuaalisen Kulttuurin edistämiskeskus. Lisätietoja Kopiosto, Avek

Kulttuuriaiheita oli esillä useampia, ja Veijo Kare juontajana johdatteli keskustelua humoristisella supliikilla sujuvasti. Kirjastolautakunnan puheenjohtaja Bror Ahlgren antoi viimeisen tilannetiedotuksen kirjaston uuden tilan löytämiseksi. Keskusteltiin myös Vanhan Paloaseman ottamisesta toiminnalliseen kulttuurikäyttöön, onhan ItTe-taideyhdistys järjestänyt tilassa talkoovoimin kuvataidenäyttelyt jo kahtena kesänä peräkkäin. 

Valtuuston pj. Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg oli avoimesti kiinnostunut esille nousseista kulttuurikysymyksistä, myönteisesti. Käsiteltiin myös tämän viikon kuuminta kulttuuriuutista: Sysmän entisen Suvi Pinxin alue on tulossa osaksi kunnan New Port -sataman kokonaisuutta. Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki taustoitti aihetta ja kutsui samalla kaikki sysmäläiset yksin ja yhdessä, niin yritys- kuin kulttuuritahot, mukaan suunnittelemaan toimintaa.

Verkostosta Voimaa -hanke on valmis tukemaan paikallista kulttuuriyrittäjyyttä ja apua löytyy hankkeistamiseen myös Yhteen Hiileen -hankkeelta. Painopistealueet ovat jo pitkään olleet yrittämisessä. Halutaan parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, vahvistaa elinkeinotoimintaa ja tuottaa suoraa hyötyä yrityksille. Raimo Lappalainen totesi myös, että kulttuurin kehittämishankkeet lisäävät Sysmän vetovoimaa.

Tuottajille tämä nyt ei tule yllätyksenä. Suomessa on yritysrahoituksen puolelta, 1990-luvulta lähtien, haluttu tukea erityisesti niitä taide- ja kulttuurihankkeita, jotka suoraan hyödyttävät talouselämää.  Sen lisäksi on haluttu tukea sellaista toimintaa, joka tarjoaa vakuuttavia, luovia ideoita, myös taiteellista haastetta tai kehitysmahdollisuutta. Vakuuttava toimija tarjoaa kehittämismahdollisuuksia paikallisuuden lisäksi joko alueellisesti, mieluummin valtakunnallisesti tai kansainvälisesti. Volyymi on vain yksi tutkittava osa-alue; lisäksi toiminta suunnitellaan siten, että se on verkottunutta, monipuolista, aktiivista ja saavutettavaa. 

Tuottajakieli on karmivaa. Kulttuurialalle on kuitenkin ehtinyt kertyä 20 vuoden aikana tähän käsitteistöön ja problematiikkaan ammatillista erityisosaamista. Suomalaisen taiteen kansainvälistyminen on ollut hurjaa, markkinat ovat laajentuneet. Päätöksenteon tueksi on tehty ja tehdään jatkuvaa tutkimustyötä, jossa kehitetään niin määrällisiä kuin laadullisia mittareita. Ja kun kukaan tässä maailmassa ei kuitenkaan voi olla kaikkien alojen asiantuntija, niin voihan sitä miettiä asioita yhdessä. Kysytään neuvoa kuhunkin kysymykseen joltakin, joka tietää kuka tietää. Joku tietää.

 Kuurina-teatterin laulajat ja muusikot viihdyttivät yleisöä tutuilla laulelmilla. Ravioskorven poppoo osoittautui käräjäyleisön lemmikiksi. Tyttöjen RAP-esityksen runoissa meitä kaikkia pyydettiin ja kehotettiin olemaan kavereita keskenämme. Siihen toivomukseen ei ole muuta sanottavaa kuin KYLLÄ.