Lahden historiallisessa museossa 28.2.2016 asti
Lahden historiallinen museo linja-autoaseman vieressä on
kuin korurasia. En jäänyt seisoskelemaan asemalle, vaan istahdin keväisenä päivänä puutarhan penkille, suihkulähteen äärelle. Jos astuu museon ovesta
sisään, perillä odottaa yllätys. Tämä arkkitehtoninen korulipas ei ole mikään
säilö arvoesineille.
Viisi taiteilijaa on valinnut Lahden museoitten kokoelmista
itseään puhuttelevia töitä, käyttäen niitä lähtökohtana omille teoksilleen. Kutsunäyttelyn nimi "Viiden tähden kartano" on hieman harhaanjohtava. Kyseessä ei ole mikään hämäläisen kartanokulttuurin esittely, vaan historiaa luotaava nykytaiteen näyttely.
Taiteilijat ovat Lahden kaupunginteatterin skenografi Minna Välimäki ja
valosuunnittelun lehtori Kimmo Karjunen, kuvanveistäjä Jukka Lehtinen,
kuvataiteilija Maria Laine, sarjakuvataiteilja Marko Turunen ja vaatesuunnittelun
opiskelija Tuuli Pursiainen.
Näyttely on ripustettu museon alakerran viiteen saliin,
joista löytyy kunkin taiteilijan kirjalliset perustelut valinnalle. Mainio tapa saattaa kokoelmien taidetta esille.
 |
Emil Wikströmin veistos on lähtökohtana Maria Laineen maalaussarjan aiheille.
|
Virikkeet taiteilijan mielikuvitukselle voivat
löytyä myös kokoelmien kätköistä. Menneisyys ja tulevaisuus
yhdistyvät uudella tavalla myös katsomiskokemuksessa.
Jännittävin oli noin 2000 vuotta vanha kiinalainen ihmisfiguuri, joka on toiminut Tuuli Pursiaisen innoittajana. Pursiainen käyttää tekstiiliä veistomateriaalina. Installaationa kattoon ripustettu veistos vei minut löytöretkien aikaan, purjehdusmatkalle tuntemattomiin maanosiin.
Vierailin myös yläkerran kokoelmanäyttelyssä, joka koostuu monista eri osista. Näkemistä ja kokemista riittää useampaan kertaan, lähtien Viipurin museon esihistoriallisista kokoelmista keskiajan pyhimyksien kautta maakunnan historiallisiin aiheisiin.
Esillä oli myös kokonainen osasto uusia arkeologisia löytöjä, joita on tehty viimeaikaisten torikaivausten yhteydessä Lahdessa.
Merkillisimpiä löydöksiä on Alatorin alakulmasta löytynyt hevosen kallo, jolla oli 2,5 metriä pitkän kuristajakäärmeen selkänikamat.
Mukana oli myös kenkälankkipurkki, sulakkeita ja muuta outoa aineistoa.
Tutkijat ovat ajoittaneet löydökset 1900-luvun alkuun, jolloin torilla vieriali usein kiertäviä sirkuksia.
Voi vain ihastella Lahden
historiallisen museon näyttelytekniikkaa, joka palvelee erilaisten
yleisöryhmien tarpeita. Näyttelysalien valaistukseen on kiinnitetty
erityistä huomiota, joskus se luo hyvinkin dramaattisen tunnelman.
Ripustuskokonaisuuteen sopivista, selkokielisistä videoruuduista löytyy
helposti lisätietoa esillä olevasta aineistosta.
Nykytaiteen näyttelyn käytössä on myös mobiiliopastus,
josta löytyy kunkin teoksen kuvailut. Kuraattorin puhuvan pään sijaan taiteilijat
saavat itse kertoa teoksistaan. Kävijä voi myös vierailun jälkeen, kotona netin
kautta perehtyä mobiiliopastukseen ja kuunnella taiteilijoiden puheenvuorot. Uuden
tekniikan avulla näyttely laajenee museon seinien ulkopuolelle, kaukaisiin
maanosiin.
Lisätietoja
