Yksityisnäyttelyni taitaakin olla ryhmänäyttely, My Solo exhibition seems to become a Group exhibition

ARTEFAKTIT - KAJAHTANEET KUDELMAT

Kokoan täällä parhaillaan näyttelyäni Sysmän kunnankirjastoon, osana Kajahtaneiden kudelmien SM-kisaa 2013. Tämän ryhmän lisäksi yksityisnäyttelyni tekemiseen osallistuu vapaamuotoinen kädentaitajien ryhmä, Sysmän Willlanikkarit. Ilman Willanikkareitten vapaamuotoisia tapaamisia Sysmän kirjakaupan yläkerrassa en olisi viitsinyt kehitellä kajahtaneita kudelmiani. Ilman yhteisöllistä tukea en viitsisi myöskään valokuvata, kirjoittaa, maalata akvarelleja tai tehdä ylipäänsä mitään. 

Elämä olisi tylsää ilman taiteilijoiden ja tekijöiden yhteisöjä, joissa saamme toimia vapasti, luovasti ja uutta ideoiden. Kukaan ei ole yksin tässä maailmassa, vaikka joskus tuntee niin. 

Elämme ja toiminmme osana monia eri yhteisöjä. Jotkut yhteisöni ovat jopa toisella puolella maapalloa: Intiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa asti. Maailmasta on tullut yhä pienempi tällä teknologian aikakaudella. Viestinnän avulla voimme tehdä yhdessä taidetta, järjestää näyttelyitä, projekteja ja kulttuurihankkeita vaikka toisella puolella maapalloa! Uskomatonta!

Ilman Willanikkareita olisin jäänyt mökille yksin kutomaan sukkaa. Sen sijaan huristelin aina Sysmässä ollessani potkukelkalla 7 km asvalttitielle, josta kulkee iltapäivällä linja-auto kirkonkylään. Ja kyllä, vaikka asuisi 15 km keskustasta, keskellä metsää, ihminen voi tulla toimeen myös ilman autoa. Voihan sitä liikkua myös kävellen, hiihtäen ja polkupyörällä, pukeutuu vain sään mukaan. Vaikka villaan.

Riika Willanikkari

Willanikkarit syntyivät vapaamuotoisena yhteisönä Sysmän kirjakaupan libristin, Tuula Mäyrän aloitteesta, tammikuussa 2013. Yhteisötila löytyi kirjakaupan yläkerrasta, jossa on siitä lähtien järjestetty ilmaisia työpajoja kaikille, joita käsillä tekeminen ja kädentaidot kiinnostavat. Menin ryhmään, jossa ikähaitari on noin 20-80 vuotta. Ja mitä tapahtui? Aloin hurjana neuloa, virkata, osallistuin helmeilyn työpajaan. Tutustuin pitsinnypläykseen, tein kymmeniä patalappuja ja ainakin viisikymmentä paria villasukkia. 

Syntyi sarja ylipolven pituisia sukkia. Jokaisesta sukkaparista tuli erilainen, en tee koskaan kahdesti samanlaista paria. Jokaisessa parissa on jokin virhe. Haluan käyttää eri värejä ja leikkiä langoilla ja materiaaleilla vapaasti. Sukkia tuli lopulta kymmeniä pareja ja siinä vaiheessa kävin kysymässä kahvila Lintan kammarista, voisinko tuoda niitä esille. Muitakin kajahtaneita kudelmia alkoi rakentua; villasta tehtyjä installaatioita, rakennelmia, hupsutuksia. No Lintan Kammari järjestää  kuvataidenäyttelyjen lisäksi myös paikallisten käsityöläisten töiden esittelyjä ja artesaanien näyttelyjä, joten meninpä mukaan siihenkin yhteisöön.

Mustakukkainen Sukka eli Mustasukkainen Kukka. Sarjasta Sukkamania, 2013.

Koivu kukkii jo, maaliskuu 2013.

Kajahtaneet kudelmat toimii yhteisöllisesti, avoimella periaatteella sosiaalisessa mediassa. Niinpä sitten Facebookissa aloin kysellä ystäviltä, mitä he toivovat, että tekisin? Haluaisin toteuttaa ihmisten unelmia, kaikessa mitä teen. Olipa se sitten näyttelyjen kuratointia tai tuottamisen tapoja. 

Eräs kalastaja kertoi, että hänen unelmansa on kalastajan taivas ja hän oli juuri lukenut Haanpään aiheeseen liittyvän novellin. Ajattelin käyttää willaa materiaalina ja ryhdyin tekemään installaatiota, jossa käytin myös järven rannalta löytämääni hylättyä katiskaa.



Vireillä oleva installaatio: Kalastajan unelma, 2013.

Talvella 2013 osallistuin myös Sysmän harrastevalokuvaajien toimintaan, aloin rakentaa installaatioita, joissa käytän runoja, kädentöitä ja valokuvia. 

Voit osallistua näyttelyni kokoamiseen ottamalla yhteyttä täällä blogissani, sähköpostitse tai Facebookissa. Tämä näyttely ei nimittäin jää tähän yhteen koosteeseen Sysmän kunnankirjastossa, vaan näyttely jatkuu seuraavassa näyttelyprojektissa, joka on jo tässä, läsnä.

Teokseni eivät ole koskaan valmiita, lopullisia. Jokaisessa on jokin virhe, silmukkakato, hirveitä erehdyksiä. Yksikään teokseni ei täytä mitään vaatimuksia. Työt ovat kuten minä itsekin, alati matkalla kohti jotakin tuntematonta. Jännittävää! 

Näyttely jatkuu seuraavana yhteisöllisenä monitaideteoksena. Missä? Se on meistä itsestämme kiinni. Mukana voi olla myös videota, musiikkia, teatteria ja mitä tahansa kokeilevia uusia muotoja. 


Sysmän näyttely jatkuu jo nyt myös kirjaston seinien ulkopuolella, jossa tallennan katoavaa maaseutua. Kierrän valokuvaamassa vanhoja torppia, hylättyjä taloja, yksinäisiä latoja, aittoja, rakennelmia. Yhdistän valokuvaukseen kädentaitoja. Myös valokuvaus itsessään on kädentaitoa. Näillä näkymin lähdemme ensi sunnuntaina klo 10 Sysmän kirjakaupalta retkelle Hartolaan etsimään kuvauskohteita kulttuurimaisemassa. Kuka meistä haluaa, voi osallistua myös avoimiin valokuvauskilpailuihin paikallisesti ja valtakunnallisesti, otamme niistä yhdessä selvää.

Artefakteiksi kutsumani teokset ovat yhteisöllisesti rakennettuja ja niillä on myös tarkoituksensa. Artefaktit ovat taiteellista tutkimustyötä. Sen lisäksi teen niiden yhteydessä kirjallista tutkimustyötä: kartoitan katoamassa olevaa maaseudun arkkitehtuuria, tutkin muutoksen tiloja, elävää maaseutukulttuurin perinnettä tässä ja nyt. Facebookin, blogin ja muiden medioiden avulla myös kansainvälisesti.

Riika Taidepiika: Artefakti-näyttely Sysmän kirjastossa syyskuun ajan

Sain hienon tilaisuuden järjestää näyttelyni Sysmän kirjastossa syyskuussa 2013. Kiitos Sysmä! Tulossa on Riika Taidepiika, Artefakti-näyttely. Mikä se on? Kunpa tietäisin. Riika Taidepiika tutkii sitä töillään. Kyse on ilosta ja energiasta, kun tehdään vapaasti värikkäitä töitä käsillä ja päällä.

Artefaktini voivat sisältää melkein mitä tahansa; virkkausta, neulomista, maalausta, valokuvaa, kirjoitusta, musiikkia, tanssia, videoita. Kaikki nämä ovat käsitapoja. Jo yhdessä työssä niitä voi esiintyä useampia. Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin tänä vuonna osana projektia TEE ITE - Kajahtaneet kudelmat. Lisätietoja löytyy blogini otsikosta "Artefaktit". 

TEE ITE -projektissa on kyse SM-tason kilpailusta, johon kaikki on kutsuttu mukaan. Sitä on suunniteltu avoimella yhteistyöperiaatteella sosiaalisessa mediassa ja tapaamisin. Alkuperäisenä kokoonkutsujana on toiminut muotoilukasvatuksen läänintaiteilija Mari Savio (TAIKE, Uudenmaan aluepiste). Tiimissä mukana monialainen joukko kulttuurin, taiteen ja viestinnän ammattilaisia. Lisätietoja Kajahtaneet kudelmat, Wordpress ja FB:ssä Facebook Tee ite

Olen osallistunut TEE ITE -toimintaan 2013 talvella Sysmästä käsin: tehnyt ite Sysmän Willanikkareissa ja osallistunut uuden valokuvaajien yhteisön, Sysmän Harrastekuvaajien toimintaan.

Näyttelylläni on myös oma teema: Sysmä. Kaikki esille tulevat artefaktit on tehty Sysmässä. Kaupungin kiireistä on vuosien ajan ajan ollut tärkeä päästä hengittämään ympäristöön, jossa löytyy luonnonrauhan lisäksi ympärivuotista kulttuuritoimintaa. Ystäviä, jotka jakavat kiinnostukseni kohteita taiteen eri aloilta. Täältä olen löytänyt tilaa, jossa vapasti iloita: piirtää, laulaa, soittaa, maalata akvarelleja, virkata, neuloa, kirjoittaa ja rakentaa ympäristöön vaikka runoja ja installaatioita, jotka voi tallentaa valokuvaamalla.

Ylistys lapsuuteni (ja minussa yhä elävän lapsen) Sysmälle. Olen elänyt täällä kulttuurikehdossa vapaa-ajan asukkaana tänä vuonna 45 vuotta.

Pääsiäissunnuntai. Maatuneen tynnyrin vanteet, männystä lohkotut pyöreät laudat, itäaurinko, 2013. Easter Sunday, decomposed hoops of the barrel, round boards cut up from pine, eastern sunlight.