Taidepiika tulee ulos kaapista

Kaikkea sitä Taidepiiat keksivät. Olen intohimoinen käsillä tekijä ja nyt neuleet eivät kerta kaikkiaan enää mahdu mihinkään kaappiin. Tulen ulos kaapista! 

Perustin tähän blogiin jälleen uuden alablogin nimeltään Taidepiika - neuleet. Kyllä. Hupsutukset eivät pääty mihinkään. Osallistun Kajahtaneiden kudelmien SM-kisoihin 2014 Artefaktit-näyttelylläni. Olen tietysti myös jatkossa mukana TEE ITE -verkoston toiminnassa. Sen liikkeellepanijana on ollut muotoilukasvatuksen läänintaiteilija Mari Savio, Uudenmaan aluepiiristä. 

Näyttelyni Sysmän kirjastossa on siis päättynyt tänään. Maanantai on purkupäivä. 

Jotta voin jatkaa neulomista, perustin tänne neuleitten myyntigallerian. 

Tarvitsen lisää lankaa, uusia materiaaleja, syksyn värit himottavat. Uusia ideoita pukkaa, kun luonto leiskuaa vaahteran väreissä. Haluan jatkaa tätä leikkiä.

Artefakteissani yhdistän kirjoittamista, virkkausta, neulomista, valokuvausta ja maalaamista. Videokin kiinnostaisi, siihen saisi musiikkia ja tanssia tulla. No siitä on kyse Taidepiian Artefakteissa. Ne voivat liikkua lähes joka suuntaan. 

Myynnissä olevat ihan oikeat neuleet löytyvät osoitteessa Taidepiika neuleet

Ystävät Helsingissä, koettakaa kestää. Olisi pari ideaa. Saavun ensi viikolla.

UUSI ALABLOGI - TAIDEPIIKA NEULEET

Tästä blogista löytyy nyt uusi sivu "Taidepiika neuleet". Työstän sitä osana Riika Taidepiika -Artefaktit -näyttelyä Sysmän kirjastossa 2.9.-30.9.2013 Yksityisnäyttelyni on kuratoimani ryhmänäyttely, johon saa vapaasti tuoda omia töitään esille. 

Koska fyysinen näyttelytila ei riitä teosten esille saattamiseksi, näyttely laajenee myös muihin fyysisiin ja virtuaalisiin tiloihin. Rakennan tänne nyt virtuaaligalleriaa.Taidepiika neuleet

Taidepiika liikkeessä. Sysmän Uotinpäivillä, heinäkuu 2013.

Riika Taidepiika portaikossa, kesäkuu 2013.

Riika Taidepiika Tainionvirralla, kesä 2013.

Sysmän kirjastossa esillä oleva näyttely rakentuu, muuntuu ja muuttuu sen omassa alablogissa tällä sivustolla. 

Taidepiika on lähtenyt vaeltamaan kirjaston seinien ulkopuolelle. Hän etsii näyttelyyn lisää tekijöitä ja näyttelytilaa. Päivityksessä perjantaina 6.9. kerron, mitä on tapahtumassa. 

Sysmässä on vuonna 2013 alkanut toimia vapaamuotoinen ompeluseura Willanikkarit, jonka jäsenistön ikähaarukka on noin 20-80 vuotta. Willanikkarit järjestävät kaikille avoimia työpajoja ja työnäytöksiä. He kokoontuvat kirjakaupan yläkerran yhteisötilassa joka toinen viikko, aina torstaisin. Willanikkareissa on toisinaan mukana taitajia naapurikunnista, kuten Hartolasta, Heinolasta ja Joutsasta. Myös vapaa-ajan asukkaita on tavattu.

Artefaktit-näyttelyyn osallistuu Willanikkareista käsityöalan ammattilainen Ritva Heino - by itu -, joka vaikuttaa myös naapurikunnassa Hartolassa. Taidepiika lähti avajaisvalmisteluihin. - by itu - näyttely avautuu kirjakaupan yläkerrassa 9.9.2013 .Artefaktit näyttelyn blogi

Yksityisnäyttelyni taitaakin olla ryhmänäyttely, My Solo exhibition seems to become a Group exhibition

ARTEFAKTIT - KAJAHTANEET KUDELMAT

Kokoan täällä parhaillaan näyttelyäni Sysmän kunnankirjastoon, osana Kajahtaneiden kudelmien SM-kisaa 2013. Tämän ryhmän lisäksi yksityisnäyttelyni tekemiseen osallistuu vapaamuotoinen kädentaitajien ryhmä, Sysmän Willlanikkarit. Ilman Willanikkareitten vapaamuotoisia tapaamisia Sysmän kirjakaupan yläkerrassa en olisi viitsinyt kehitellä kajahtaneita kudelmiani. Ilman yhteisöllistä tukea en viitsisi myöskään valokuvata, kirjoittaa, maalata akvarelleja tai tehdä ylipäänsä mitään. 

Elämä olisi tylsää ilman taiteilijoiden ja tekijöiden yhteisöjä, joissa saamme toimia vapasti, luovasti ja uutta ideoiden. Kukaan ei ole yksin tässä maailmassa, vaikka joskus tuntee niin. 

Elämme ja toiminmme osana monia eri yhteisöjä. Jotkut yhteisöni ovat jopa toisella puolella maapalloa: Intiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa asti. Maailmasta on tullut yhä pienempi tällä teknologian aikakaudella. Viestinnän avulla voimme tehdä yhdessä taidetta, järjestää näyttelyitä, projekteja ja kulttuurihankkeita vaikka toisella puolella maapalloa! Uskomatonta!

Ilman Willanikkareita olisin jäänyt mökille yksin kutomaan sukkaa. Sen sijaan huristelin aina Sysmässä ollessani potkukelkalla 7 km asvalttitielle, josta kulkee iltapäivällä linja-auto kirkonkylään. Ja kyllä, vaikka asuisi 15 km keskustasta, keskellä metsää, ihminen voi tulla toimeen myös ilman autoa. Voihan sitä liikkua myös kävellen, hiihtäen ja polkupyörällä, pukeutuu vain sään mukaan. Vaikka villaan.

Riika Willanikkari

Willanikkarit syntyivät vapaamuotoisena yhteisönä Sysmän kirjakaupan libristin, Tuula Mäyrän aloitteesta, tammikuussa 2013. Yhteisötila löytyi kirjakaupan yläkerrasta, jossa on siitä lähtien järjestetty ilmaisia työpajoja kaikille, joita käsillä tekeminen ja kädentaidot kiinnostavat. Menin ryhmään, jossa ikähaitari on noin 20-80 vuotta. Ja mitä tapahtui? Aloin hurjana neuloa, virkata, osallistuin helmeilyn työpajaan. Tutustuin pitsinnypläykseen, tein kymmeniä patalappuja ja ainakin viisikymmentä paria villasukkia. 

Syntyi sarja ylipolven pituisia sukkia. Jokaisesta sukkaparista tuli erilainen, en tee koskaan kahdesti samanlaista paria. Jokaisessa parissa on jokin virhe. Haluan käyttää eri värejä ja leikkiä langoilla ja materiaaleilla vapaasti. Sukkia tuli lopulta kymmeniä pareja ja siinä vaiheessa kävin kysymässä kahvila Lintan kammarista, voisinko tuoda niitä esille. Muitakin kajahtaneita kudelmia alkoi rakentua; villasta tehtyjä installaatioita, rakennelmia, hupsutuksia. No Lintan Kammari järjestää  kuvataidenäyttelyjen lisäksi myös paikallisten käsityöläisten töiden esittelyjä ja artesaanien näyttelyjä, joten meninpä mukaan siihenkin yhteisöön.

Mustakukkainen Sukka eli Mustasukkainen Kukka. Sarjasta Sukkamania, 2013.

Koivu kukkii jo, maaliskuu 2013.

Kajahtaneet kudelmat toimii yhteisöllisesti, avoimella periaatteella sosiaalisessa mediassa. Niinpä sitten Facebookissa aloin kysellä ystäviltä, mitä he toivovat, että tekisin? Haluaisin toteuttaa ihmisten unelmia, kaikessa mitä teen. Olipa se sitten näyttelyjen kuratointia tai tuottamisen tapoja. 

Eräs kalastaja kertoi, että hänen unelmansa on kalastajan taivas ja hän oli juuri lukenut Haanpään aiheeseen liittyvän novellin. Ajattelin käyttää willaa materiaalina ja ryhdyin tekemään installaatiota, jossa käytin myös järven rannalta löytämääni hylättyä katiskaa.



Vireillä oleva installaatio: Kalastajan unelma, 2013.

Talvella 2013 osallistuin myös Sysmän harrastevalokuvaajien toimintaan, aloin rakentaa installaatioita, joissa käytän runoja, kädentöitä ja valokuvia. 

Voit osallistua näyttelyni kokoamiseen ottamalla yhteyttä täällä blogissani, sähköpostitse tai Facebookissa. Tämä näyttely ei nimittäin jää tähän yhteen koosteeseen Sysmän kunnankirjastossa, vaan näyttely jatkuu seuraavassa näyttelyprojektissa, joka on jo tässä, läsnä.

Teokseni eivät ole koskaan valmiita, lopullisia. Jokaisessa on jokin virhe, silmukkakato, hirveitä erehdyksiä. Yksikään teokseni ei täytä mitään vaatimuksia. Työt ovat kuten minä itsekin, alati matkalla kohti jotakin tuntematonta. Jännittävää! 

Näyttely jatkuu seuraavana yhteisöllisenä monitaideteoksena. Missä? Se on meistä itsestämme kiinni. Mukana voi olla myös videota, musiikkia, teatteria ja mitä tahansa kokeilevia uusia muotoja. 


Sysmän näyttely jatkuu jo nyt myös kirjaston seinien ulkopuolella, jossa tallennan katoavaa maaseutua. Kierrän valokuvaamassa vanhoja torppia, hylättyjä taloja, yksinäisiä latoja, aittoja, rakennelmia. Yhdistän valokuvaukseen kädentaitoja. Myös valokuvaus itsessään on kädentaitoa. Näillä näkymin lähdemme ensi sunnuntaina klo 10 Sysmän kirjakaupalta retkelle Hartolaan etsimään kuvauskohteita kulttuurimaisemassa. Kuka meistä haluaa, voi osallistua myös avoimiin valokuvauskilpailuihin paikallisesti ja valtakunnallisesti, otamme niistä yhdessä selvää.

Artefakteiksi kutsumani teokset ovat yhteisöllisesti rakennettuja ja niillä on myös tarkoituksensa. Artefaktit ovat taiteellista tutkimustyötä. Sen lisäksi teen niiden yhteydessä kirjallista tutkimustyötä: kartoitan katoamassa olevaa maaseudun arkkitehtuuria, tutkin muutoksen tiloja, elävää maaseutukulttuurin perinnettä tässä ja nyt. Facebookin, blogin ja muiden medioiden avulla myös kansainvälisesti.