KULTTUURIN KEHITTÄMISHANKKEET LISÄÄVÄT SYSMÄN VETOVOIMAA
totesi Verkostosta voimaa -hankkeen projektipäällikkö Raimo Lappalainen tänään sunnuntaina 25.8.2013 kansankäräjillä. Lähidemokratian tapahtuma järjestettiin neljäntenä perättäisenä vuotena Sysmän Teatteritalolla.
Olin lähettänyt etukäteen sähköpostilla kulttuuriaiheisia
kysymyksiä ja ilokseni ne löytyivät asialistalta. Niitä ehdittiin myös vähän
käsitellä. Kovin syvälle asioiden sisältöihin ei luonnollisesti päästä keskustelutilaisuudessa,
jossa asialista on pitkä ja moniin kunnallispoliittisiin suuntiin poukkoileva. Kansankäräjät
ovat kuitenkin erinomainen tapa lisätä lähidemokratiaa. Pelkkä järjestäminen kertoo hyvästä tahdosta
ja yrityksestä saada ihmiset mukaan osallistumaan päätöksenteon prosessiin.
Avoimia, vapaita tilaisuuksia tarvitaan usein, jotta ihmiset
pääsevät suoraan kysymään asioista, jotka askarruttavat, ja toisaalta myös
jättämään ehdotuksia ja ideoita. Jos on menettänyt luottamuksensa koko
politiikkaan, on ainakin vähän toivoa siitä, että tulee kuulluksi. Ja ainahan
sitä voi kysyä! Entä jos meistä tuleekin lopulta oikein rohkeita ja rupeamme
kyselemään? Jos alammekin itse vapaasti etsiä ja ehdottaa asioihin ratkaisuja? Jos
saisi vielä kaverit innostumaan mukaan ja tekemään jotain jonkun pienen asian
eteen, toteuttamaan se yhdessä. Mitähän sitten tapahtuisi? Hui, maailma pelastuu.
Tänä vuonna aktiivi-ikäisin sysmäläisväki jäi nauttimaan sunnuntain auringosta. Yleisön keski-ikä oli 65 + . Myös nuorisoa haluaisi
houkutella paikalle ottamalla esille niitä ajankohtaisia asioita, jotka juuri
heitä askarruttavat. Ei tule kenellekään
yllätyksenä, että se, mikä haiskahtaa politiikalle, ei nyt ole erityisen
POP. Jäin miettimään, miten vleisöä voisi lähestyä kohderyhmittäin,
asettua ihmisten asemaan, katsoa asioita eri tahojen näkökulmasta. Tähän suuntaan Yhteen Hiileen –hanke oli
nyt osaltaan johdattamassa. Läsnäolijoille jaettiin kyselylomake, yhteistyössä Lahden
Amk:n opiskelijan Taina Määtän kanssa. Kysely oli osa tutkimusta, jota Määttä
tekee opinnäytetyönä valmistellakseen Sysmän ja Hartolan kuntien ikäihmisiä
kattavaa palveluhakemistoa. Samalla on tavoitteena pyrkiä parantamaan
tiedonkulkua.
Juontaja Veijo Kare kertoi yhteiskoulun lehtorin
näkökulmasta sysmäläisten nuorten videoelokuvauksen voimakkaasta innostuksesta
ja hienoista tuloksista elokuvataiteen alalla. Esimerkiksi sysmäläissyntyinen Markku Kirves
on Suomen menestyneimpiä nuoria videotuotannon ja graafisen suunnittelun toimijoita,
jonka referensseissä löytyy tunnettuja brändejä. Monia muitakin tunnettuja alan
tekijöitä on Sysmästä lähtöisin ja täällä parhaillaan syntymässä. You Tubesta löytyy yksin Sysmän Yhteiskoulua
klikkaamalla useita hienoja videotallenteita. You Tube Sysmä
Verkostosta Voimaa –hankkeen projektipäällikkö Raimo
Lappalainen puolestaan kertoi, että yhteistyössä Yhteen Hiileen –hankkeen kanssa
ollaan kokoamassa internet-sivuille listausta myös kulttuuriyrittäjyyteen
liittyvän rahoituksen osalta. Lappalainen mainitsi esimerkkinä AVEKin, joka on
Audiovisuaalisen Kulttuurin edistämiskeskus. Lisätietoja Kopiosto, Avek
Kulttuuriaiheita oli esillä useampia, ja Veijo Kare
juontajana johdatteli keskustelua humoristisella supliikilla sujuvasti.
Kirjastolautakunnan puheenjohtaja Bror Ahlgren antoi viimeisen
tilannetiedotuksen kirjaston uuden tilan löytämiseksi. Keskusteltiin myös
Vanhan Paloaseman ottamisesta toiminnalliseen kulttuurikäyttöön, onhan ItTe-taideyhdistys
järjestänyt tilassa talkoovoimin kuvataidenäyttelyt jo kahtena kesänä
peräkkäin.
Valtuuston pj. Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg oli avoimesti kiinnostunut esille nousseista kulttuurikysymyksistä, myönteisesti. Käsiteltiin myös tämän viikon kuuminta kulttuuriuutista: Sysmän
entisen Suvi Pinxin alue on tulossa osaksi kunnan New Port -sataman
kokonaisuutta. Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki taustoitti aihetta ja kutsui
samalla kaikki sysmäläiset yksin ja yhdessä, niin yritys- kuin kulttuuritahot, mukaan
suunnittelemaan toimintaa.
Verkostosta Voimaa -hanke on valmis tukemaan paikallista
kulttuuriyrittäjyyttä ja apua löytyy hankkeistamiseen myös Yhteen Hiileen
-hankkeelta. Painopistealueet ovat jo pitkään olleet yrittämisessä. Halutaan
parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, vahvistaa elinkeinotoimintaa ja
tuottaa suoraa hyötyä yrityksille. Raimo Lappalainen totesi myös, että
kulttuurin kehittämishankkeet lisäävät Sysmän vetovoimaa.
Tuottajille tämä nyt ei tule yllätyksenä. Suomessa on yritysrahoituksen
puolelta, 1990-luvulta lähtien, haluttu tukea erityisesti niitä taide- ja
kulttuurihankkeita, jotka suoraan hyödyttävät talouselämää. Sen lisäksi on haluttu tukea sellaista toimintaa,
joka tarjoaa vakuuttavia, luovia ideoita, myös taiteellista haastetta tai
kehitysmahdollisuutta. Vakuuttava toimija tarjoaa kehittämismahdollisuuksia paikallisuuden
lisäksi joko alueellisesti, mieluummin valtakunnallisesti tai kansainvälisesti.
Volyymi on vain yksi tutkittava osa-alue; lisäksi toiminta suunnitellaan siten,
että se on verkottunutta, monipuolista, aktiivista ja saavutettavaa.
Tuottajakieli on karmivaa. Kulttuurialalle on kuitenkin ehtinyt kertyä 20 vuoden aikana tähän
käsitteistöön ja problematiikkaan ammatillista erityisosaamista. Suomalaisen
taiteen kansainvälistyminen on ollut hurjaa, markkinat ovat laajentuneet. Päätöksenteon
tueksi on tehty ja tehdään jatkuvaa tutkimustyötä, jossa kehitetään niin
määrällisiä kuin laadullisia mittareita. Ja kun kukaan tässä maailmassa ei kuitenkaan
voi olla kaikkien alojen asiantuntija, niin voihan sitä miettiä asioita
yhdessä. Kysytään neuvoa kuhunkin kysymykseen joltakin, joka tietää kuka
tietää. Joku tietää.