AL-sludge - mikä tekoälymössö?

Viimeisten viiden vuoden aikana olen alkanut ihmetellä, miksi tutkimustieto ei enää näytä perustuvan luotettavaan lähdeaineistoon? Opinnoissa - kurssi kerrallaan  - palataan samoihin aiheisiin ja aineistoihin, jotka perustuvat moneen kertaan kierrätettyihin samoihin aineistoihin ja lähteisiin.

Arkihavainnot ovat saman kaltaisia.

Internet tuntuu heikentyneen viimeisten vuosien aikana hitaaksi ja epäluotettavaksi välineeksi. Tavallisten asioiden hoitamisesta on tullut hidasta ja hankalaa, välillä kokonaan mahdotonta. Aika kuluu pelleilyyn teknologian kanssa. Samoja tietoja kysellään yhä uudelleen eikä enää tahdo selvitä, kuka niitä kysyy ja mihin tarkoitukseen - ja miksi moneen kertaan ennalta annettuja tietoja ei lopulta kuitenkaan viranomaisrekistereistä tai terveydenhoidosta löydy. Mihin tiedot katoavat? Aika kuluu taisteluun teknologiaa vastaan. Al näyttää tekevän päätöksiä, mutta sen todistaminen on käynyt mahdottomaksi.

Onko Al otettu käyttöön liian nopeasti - emme ole kyenneet vastaamaan sen asettamiin haasteisiin kansalaisyhteiskunnan, demokratian toiminnalle? Onko tieto alkanut perustua mahdollisimman halvalla ja nopeasti tuotettuihin geneerisiin lähteisiin? 

Vaikuttaa siltä, että Al-painotteisuus niin arkielämässä kuin tutkimuksessa on jo johtanut tilanteeseen, jossa generatiiviset tekoälyjärjestelmät on koulutettu ”tekoälymössöksi” (Al sludge: tekoäly tuottaa jatkuvasti kopioita kopioiden kopioista teoksista, joita syötetty ns. ”harjoitusaineistoina”.) 

Ryhtykäämme määrittelemään käsitettä ”huippututkimus” tieteellisestä, kriittisestä näkökulmasta.

Kansalaisyhteiskunta vaatii  monitieteistä tutkimusta.

Saamme vaatia, että määrärahoja yliopistoissa, tutkimislaitoksissa ja korkeakouluissa myönnetään sellaisen monitieteisen tutkimuksen tekemiseksi, joka on myös kansainvälisesti vertailukelpoista.

”Huippuyliopisto” ei ole laitos, joka keskittyisi ainoastaan muutaman näkökulman pönkittämiseen, laitoksen oman rahoituksen varmistamiseksi. ”Huippututkijat”  on saatettava yhteen siten, että kriittinen ajattelu on sallittua – huolimatta siitä, että eri tutkimusaloilla tutkimuskirjallisuudessa käsitteiden sisällöt poikkeavat toisistaan.  Käsitteet ovat tekstiä, jota luodaan tekstintutkimuksella ja tieteellisen kirjoittamisen metodeilla. Uusia yhteisiä käsitteitä luodaan tutkimusta tekemällä. Tämä edellyttää kuitenkin Al-metodien kriittistä arviointia tuoreen, kansainvälisen tutkimustiedon avulla. 

Suomessa on ryhdyttävä tekoälyn kehityksen seuraamiseen useasta eri näkökulmasta.

Tekoälyä ei voi ottaa nopein arkisovelluksin käyttöön ilman, että tutkitaan ensin harjoituksina, vähitellen, sen seurauksia ihmisten arkeen, kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja demokraattiseen päätöksentekoon. Uuden teknologian käyttäminen ei ole mikään itseisarvo. 

Algoritmisten järjestelmien riskejä on listattu, mutta konkreettiset, käytännön toimenpiteet näyttävät jäävän huomiotta ja hyvin vähäiselle julkiselle keskustelulle. - Siitä huolimatta tiedostamme, että Al voi estää - minä hetkenä hyvänsä - koko Internetin käytön nykyisessä muodossaan. 

"Taide ja kulttuuri voivat toimia merkityksen rakentajina, dialogin avaajina, jotka auttavat hahmottamaan toivottavia tulevaisuuksia ja luomaan yhteistä ymmärrystä", kirjoittaa yliopistotutkija Kai Lehikonen 15.1.2026 Taideyliopiston blogissa.

Taidetila Forum Boxissa olemme havainneet jo 1990-luvun puoivälissä, että eri taiteilijasukupolvet yhdessä voivat kohdata ja rakentaa luottamusta suhteessa taideyleisöön, ihmisiin, kansalaisiin.

Tehtävä jatkuu. 

Taiteilijoiden ja taideyleisön keskustelussa esiintyvät nyt Kai Lehikoisen esille nostamat kriittisen medialukutaidon, empatian, dialogin, kuvittelukyvyn; "taide puhuttelee tunteita ja arvoja, inspiroi innovaatioita".

Lehikoisen tieteidenvälinen - Interdisciplinary - tutkimus hyväksyttiin hiljttain arvostettuun Routledgen julkaisusarjaan. 

Lehikoinen, K. 15.1.2026. Taideyliopiston blogi. https://blogit.uniarts.fi/kirjoitus/miksi-taide-ja-kulttuuri-ovat-olennaisia-tulevaisuudelle-megatrendien-nakokulmasta/ (Viitattu 16.1.2026).

Lehikoinen, K. 2025.Creativity, Society, and the Role of Socially Engaged Art in Higher Arts Education. Kirja vapaasti kaikkien luettavissa, pysyvä osoite Lehikoinen, K. 2025. (Viitattu 16.1.2026).

Yleistajuinen lähde: Tekoälyn vastuullinen hyödyntäminen. Miksi uudet teknologiat vaativat eettistä harkintaa? Algometristen järjestelmien riskejä. Suomi.fi. https://kehittajille.suomi.fi/oppaat/vastuullinen-tekoaly/dataetiikka/uudet-teknologiat. (Viitattu 16.1.2026).