Voiko taidetta tehdä ilman hyötynäkökulmia?

Alablogissani Taidepiika-neuleet pohditaan osana TEE ITE-verkoston toimintaa, voiko käsityötä tehdä ilman hyötynäkökulmia? Kysymys nousee käsityön, käsityötaiteen, muotoilun opetuksen ja nuorten kriisitoiminnan parista, mutta se koskee yhtä lailla taidetta ja taiteen tekemistä. Linkki tässä taidepiika-neuleet.blogspot.fi

Installaatio Keittiö, Itä-Hämeen museo, vihreä päärakennus, syyskuu 2013.

Taidepiika tulee ulos kaapista

Kaikkea sitä Taidepiiat keksivät. Olen intohimoinen käsillä tekijä ja nyt neuleet eivät kerta kaikkiaan enää mahdu mihinkään kaappiin. Tulen ulos kaapista! 

Perustin tähän blogiin jälleen uuden alablogin nimeltään Taidepiika - neuleet. Kyllä. Hupsutukset eivät pääty mihinkään. Osallistun Kajahtaneiden kudelmien SM-kisoihin 2014 Artefaktit-näyttelylläni. Olen tietysti myös jatkossa mukana TEE ITE -verkoston toiminnassa. Sen liikkeellepanijana on ollut muotoilukasvatuksen läänintaiteilija Mari Savio, Uudenmaan aluepiiristä. 

Näyttelyni Sysmän kirjastossa on siis päättynyt tänään. Maanantai on purkupäivä. 

Jotta voin jatkaa neulomista, perustin tänne neuleitten myyntigallerian. 

Tarvitsen lisää lankaa, uusia materiaaleja, syksyn värit himottavat. Uusia ideoita pukkaa, kun luonto leiskuaa vaahteran väreissä. Haluan jatkaa tätä leikkiä.

Artefakteissani yhdistän kirjoittamista, virkkausta, neulomista, valokuvausta ja maalaamista. Videokin kiinnostaisi, siihen saisi musiikkia ja tanssia tulla. No siitä on kyse Taidepiian Artefakteissa. Ne voivat liikkua lähes joka suuntaan. 

Myynnissä olevat ihan oikeat neuleet löytyvät osoitteessa Taidepiika neuleet

Ystävät Helsingissä, koettakaa kestää. Olisi pari ideaa. Saavun ensi viikolla.

Artefaktit näyttelyn viimeinen viikko - vielä ehtii blogiin tervetuloa!

RIIKA TAIDEPIIKA - ARTEFAKTIT - NÄYTTELYN 

VIIMEINEN VIIKKO

VIELÄ EHTII

Näyttelyyn voi osallistua myös sen omilla blogisivulla, linkki tässä Näyttely Sysmän kirjastossa 30.9.2013 asti.

Loppuviikosta on luvattu kylmenevää säätä, joten nyt saa ottaa esille villasukat, kaulaliinat, myssyt ja tumput. Tämä on aina mukavaa aikaa vuodesta. Iltaisin on hauska näprätä värikkäitä lankoja, hämäränhyssyssä. 

Käsitöiden tekijät tutkivat jo malttamattomina kalentereita. Viestejä kiirii: koska niitä joulunäyttelyjä järjestetään teillä, entä meillä? Mitähän sitä ehtisi tehdä? Punaiset, harmaat ja luonnonvalkoiset lankakerät ovat yhtäkkiä kaupoista loppumaisillaan. Nythän on vasta syyskuu! Ei, vaan suunnittelijan kannalta nyt on jo juhannus. Monta kuukautta aikaisemmin jo virkataan, ommellaan ja neulotaan, jotta ne uudet ja erilaiset patalaput, lumiukot, sukkaparit, käsineet ja myssyt taas ehtivät esille joulunäyttelyihin ja myyjäisiin.

Riika Taidepiika - Joulunäyttely. 10 patalappua, kaksi kukkaa ja yksi sukka No onhan tässä nyt vielä aikaa. Koko vuosi 2013 on Käsityön juhlavuosi. Voisihan sitä järjestää vielä kohtauksen UFOjen kanssa. Mitä ne ovat? Kuvassa näkyvän yhden joulusukan kaltaisia kudelmia - Unfinished objects.  Käsitöitä, joita ei ole koskaan saanut tehtyä loppuun.  Meidät kaikki on haastettu järjestämään omalla paikkakunnallamme UFO-kohtaus. Samalla tulee siivottua kaapit ja saadaan tavaraa kiertoon. Lisätietoja Käsityö elämässä 2013 juhlavuoden tiedotuksesta, linkki tässä Taito Group, Käsityön juhlavuosi 2013 Ja jos tänä vuonna ei vielä ehdi mukaan, niin tämä Sysmän kirjastossa järjestetty näyttely on mukana TEE ITE -karnevaalissa, joka jatkuu vielä 2014 puolella. Linkki Yleisradio, Olotila, TEE ITE käsityökarnevaali

Tervetuloa tekemään näyttelyä alaotsikossa: Artefaktit - näyttely, 2013. Welcome to make the exhibition!

Riika Taidepiika -näyttelyä tehdään nyt alaotsikossa Artefaktit -näyttely, 2013. Yksityisnäyttelystä on tullut ryhmänäyttely. Päivityksiä tehdään matkan varrella. Sivustoon verkottunut muihin TEE ITE -toimijoihin ja ryhmiin. Kuvia löytyy nyt mm. Pinterestistä. Kysy rohkeasti tai jätä kommentti.

Luonnoksen tiloja, 2013.

"Artefacts - Solo exhibition 2013" has turned to be a Group exhibtion. Welcome to that site in this blog. Feel free to participate. Exhibition is taking part to a conquest in Finland and is networked with other Facebook sites and Web sites at the same time. For example pictures are collected also in pinterest. Texts are written in Finnish, but this site has a translator "Translate this blog - select language". If any questions, please don´t hesitate to ask. Feel free to leave your comment.

Yksityisnäyttelyni taitaakin olla ryhmänäyttely, My Solo exhibition seems to become a Group exhibition

ARTEFAKTIT - KAJAHTANEET KUDELMAT

Kokoan täällä parhaillaan näyttelyäni Sysmän kunnankirjastoon, osana Kajahtaneiden kudelmien SM-kisaa 2013. Tämän ryhmän lisäksi yksityisnäyttelyni tekemiseen osallistuu vapaamuotoinen kädentaitajien ryhmä, Sysmän Willlanikkarit. Ilman Willanikkareitten vapaamuotoisia tapaamisia Sysmän kirjakaupan yläkerrassa en olisi viitsinyt kehitellä kajahtaneita kudelmiani. Ilman yhteisöllistä tukea en viitsisi myöskään valokuvata, kirjoittaa, maalata akvarelleja tai tehdä ylipäänsä mitään. 

Elämä olisi tylsää ilman taiteilijoiden ja tekijöiden yhteisöjä, joissa saamme toimia vapasti, luovasti ja uutta ideoiden. Kukaan ei ole yksin tässä maailmassa, vaikka joskus tuntee niin. 

Elämme ja toiminmme osana monia eri yhteisöjä. Jotkut yhteisöni ovat jopa toisella puolella maapalloa: Intiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa asti. Maailmasta on tullut yhä pienempi tällä teknologian aikakaudella. Viestinnän avulla voimme tehdä yhdessä taidetta, järjestää näyttelyitä, projekteja ja kulttuurihankkeita vaikka toisella puolella maapalloa! Uskomatonta!

Ilman Willanikkareita olisin jäänyt mökille yksin kutomaan sukkaa. Sen sijaan huristelin aina Sysmässä ollessani potkukelkalla 7 km asvalttitielle, josta kulkee iltapäivällä linja-auto kirkonkylään. Ja kyllä, vaikka asuisi 15 km keskustasta, keskellä metsää, ihminen voi tulla toimeen myös ilman autoa. Voihan sitä liikkua myös kävellen, hiihtäen ja polkupyörällä, pukeutuu vain sään mukaan. Vaikka villaan.

Riika Willanikkari

Willanikkarit syntyivät vapaamuotoisena yhteisönä Sysmän kirjakaupan libristin, Tuula Mäyrän aloitteesta, tammikuussa 2013. Yhteisötila löytyi kirjakaupan yläkerrasta, jossa on siitä lähtien järjestetty ilmaisia työpajoja kaikille, joita käsillä tekeminen ja kädentaidot kiinnostavat. Menin ryhmään, jossa ikähaitari on noin 20-80 vuotta. Ja mitä tapahtui? Aloin hurjana neuloa, virkata, osallistuin helmeilyn työpajaan. Tutustuin pitsinnypläykseen, tein kymmeniä patalappuja ja ainakin viisikymmentä paria villasukkia. 

Syntyi sarja ylipolven pituisia sukkia. Jokaisesta sukkaparista tuli erilainen, en tee koskaan kahdesti samanlaista paria. Jokaisessa parissa on jokin virhe. Haluan käyttää eri värejä ja leikkiä langoilla ja materiaaleilla vapaasti. Sukkia tuli lopulta kymmeniä pareja ja siinä vaiheessa kävin kysymässä kahvila Lintan kammarista, voisinko tuoda niitä esille. Muitakin kajahtaneita kudelmia alkoi rakentua; villasta tehtyjä installaatioita, rakennelmia, hupsutuksia. No Lintan Kammari järjestää  kuvataidenäyttelyjen lisäksi myös paikallisten käsityöläisten töiden esittelyjä ja artesaanien näyttelyjä, joten meninpä mukaan siihenkin yhteisöön.

Mustakukkainen Sukka eli Mustasukkainen Kukka. Sarjasta Sukkamania, 2013.

Koivu kukkii jo, maaliskuu 2013.

Kajahtaneet kudelmat toimii yhteisöllisesti, avoimella periaatteella sosiaalisessa mediassa. Niinpä sitten Facebookissa aloin kysellä ystäviltä, mitä he toivovat, että tekisin? Haluaisin toteuttaa ihmisten unelmia, kaikessa mitä teen. Olipa se sitten näyttelyjen kuratointia tai tuottamisen tapoja. 

Eräs kalastaja kertoi, että hänen unelmansa on kalastajan taivas ja hän oli juuri lukenut Haanpään aiheeseen liittyvän novellin. Ajattelin käyttää willaa materiaalina ja ryhdyin tekemään installaatiota, jossa käytin myös järven rannalta löytämääni hylättyä katiskaa.



Vireillä oleva installaatio: Kalastajan unelma, 2013.

Talvella 2013 osallistuin myös Sysmän harrastevalokuvaajien toimintaan, aloin rakentaa installaatioita, joissa käytän runoja, kädentöitä ja valokuvia. 

Voit osallistua näyttelyni kokoamiseen ottamalla yhteyttä täällä blogissani, sähköpostitse tai Facebookissa. Tämä näyttely ei nimittäin jää tähän yhteen koosteeseen Sysmän kunnankirjastossa, vaan näyttely jatkuu seuraavassa näyttelyprojektissa, joka on jo tässä, läsnä.

Teokseni eivät ole koskaan valmiita, lopullisia. Jokaisessa on jokin virhe, silmukkakato, hirveitä erehdyksiä. Yksikään teokseni ei täytä mitään vaatimuksia. Työt ovat kuten minä itsekin, alati matkalla kohti jotakin tuntematonta. Jännittävää! 

Näyttely jatkuu seuraavana yhteisöllisenä monitaideteoksena. Missä? Se on meistä itsestämme kiinni. Mukana voi olla myös videota, musiikkia, teatteria ja mitä tahansa kokeilevia uusia muotoja. 


Sysmän näyttely jatkuu jo nyt myös kirjaston seinien ulkopuolella, jossa tallennan katoavaa maaseutua. Kierrän valokuvaamassa vanhoja torppia, hylättyjä taloja, yksinäisiä latoja, aittoja, rakennelmia. Yhdistän valokuvaukseen kädentaitoja. Myös valokuvaus itsessään on kädentaitoa. Näillä näkymin lähdemme ensi sunnuntaina klo 10 Sysmän kirjakaupalta retkelle Hartolaan etsimään kuvauskohteita kulttuurimaisemassa. Kuka meistä haluaa, voi osallistua myös avoimiin valokuvauskilpailuihin paikallisesti ja valtakunnallisesti, otamme niistä yhdessä selvää.

Artefakteiksi kutsumani teokset ovat yhteisöllisesti rakennettuja ja niillä on myös tarkoituksensa. Artefaktit ovat taiteellista tutkimustyötä. Sen lisäksi teen niiden yhteydessä kirjallista tutkimustyötä: kartoitan katoamassa olevaa maaseudun arkkitehtuuria, tutkin muutoksen tiloja, elävää maaseutukulttuurin perinnettä tässä ja nyt. Facebookin, blogin ja muiden medioiden avulla myös kansainvälisesti.

Riika Taidepiika: Artefakti-näyttely Sysmän kirjastossa syyskuun ajan

Sain hienon tilaisuuden järjestää näyttelyni Sysmän kirjastossa syyskuussa 2013. Kiitos Sysmä! Tulossa on Riika Taidepiika, Artefakti-näyttely. Mikä se on? Kunpa tietäisin. Riika Taidepiika tutkii sitä töillään. Kyse on ilosta ja energiasta, kun tehdään vapaasti värikkäitä töitä käsillä ja päällä.

Artefaktini voivat sisältää melkein mitä tahansa; virkkausta, neulomista, maalausta, valokuvaa, kirjoitusta, musiikkia, tanssia, videoita. Kaikki nämä ovat käsitapoja. Jo yhdessä työssä niitä voi esiintyä useampia. Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin tänä vuonna osana projektia TEE ITE - Kajahtaneet kudelmat. Lisätietoja löytyy blogini otsikosta "Artefaktit". 

TEE ITE -projektissa on kyse SM-tason kilpailusta, johon kaikki on kutsuttu mukaan. Sitä on suunniteltu avoimella yhteistyöperiaatteella sosiaalisessa mediassa ja tapaamisin. Alkuperäisenä kokoonkutsujana on toiminut muotoilukasvatuksen läänintaiteilija Mari Savio (TAIKE, Uudenmaan aluepiste). Tiimissä mukana monialainen joukko kulttuurin, taiteen ja viestinnän ammattilaisia. Lisätietoja Kajahtaneet kudelmat, Wordpress ja FB:ssä Facebook Tee ite

Olen osallistunut TEE ITE -toimintaan 2013 talvella Sysmästä käsin: tehnyt ite Sysmän Willanikkareissa ja osallistunut uuden valokuvaajien yhteisön, Sysmän Harrastekuvaajien toimintaan.

Näyttelylläni on myös oma teema: Sysmä. Kaikki esille tulevat artefaktit on tehty Sysmässä. Kaupungin kiireistä on vuosien ajan ajan ollut tärkeä päästä hengittämään ympäristöön, jossa löytyy luonnonrauhan lisäksi ympärivuotista kulttuuritoimintaa. Ystäviä, jotka jakavat kiinnostukseni kohteita taiteen eri aloilta. Täältä olen löytänyt tilaa, jossa vapasti iloita: piirtää, laulaa, soittaa, maalata akvarelleja, virkata, neuloa, kirjoittaa ja rakentaa ympäristöön vaikka runoja ja installaatioita, jotka voi tallentaa valokuvaamalla.

Ylistys lapsuuteni (ja minussa yhä elävän lapsen) Sysmälle. Olen elänyt täällä kulttuurikehdossa vapaa-ajan asukkaana tänä vuonna 45 vuotta.

Pääsiäissunnuntai. Maatuneen tynnyrin vanteet, männystä lohkotut pyöreät laudat, itäaurinko, 2013. Easter Sunday, decomposed hoops of the barrel, round boards cut up from pine, eastern sunlight.

Kulttuuriuutisia kansankäräjiltä 25.8.2013

KULTTUURIN KEHITTÄMISHANKKEET LISÄÄVÄT SYSMÄN VETOVOIMAA

totesi Verkostosta voimaa -hankkeen projektipäällikkö Raimo Lappalainen tänään sunnuntaina 25.8.2013 kansankäräjillä.  Lähidemokratian tapahtuma järjestettiin neljäntenä perättäisenä vuotena Sysmän Teatteritalolla.

Olin lähettänyt etukäteen sähköpostilla kulttuuriaiheisia kysymyksiä ja ilokseni ne löytyivät asialistalta. Niitä ehdittiin myös vähän käsitellä. Kovin syvälle asioiden sisältöihin ei luonnollisesti päästä keskustelutilaisuudessa, jossa asialista on pitkä ja moniin kunnallispoliittisiin suuntiin poukkoileva. Kansankäräjät ovat kuitenkin erinomainen tapa lisätä lähidemokratiaa.  Pelkkä järjestäminen kertoo hyvästä tahdosta ja yrityksestä saada ihmiset mukaan osallistumaan päätöksenteon prosessiin.

Avoimia, vapaita tilaisuuksia tarvitaan usein, jotta ihmiset pääsevät suoraan kysymään asioista, jotka askarruttavat, ja toisaalta myös jättämään ehdotuksia ja ideoita. Jos on menettänyt luottamuksensa koko politiikkaan, on ainakin vähän toivoa siitä, että tulee kuulluksi. Ja ainahan sitä voi kysyä! Entä jos meistä tuleekin lopulta oikein rohkeita ja rupeamme kyselemään? Jos alammekin itse vapaasti etsiä ja ehdottaa asioihin ratkaisuja? Jos saisi vielä kaverit innostumaan mukaan ja tekemään jotain jonkun pienen asian eteen, toteuttamaan se yhdessä. Mitähän sitten tapahtuisi? Hui, maailma pelastuu.

Kansankäräjien kesto on pari tuntia. Aika ei riitä siihen, että päättäjät ja asiantuntijat pääsevät kertomaan asioiden taustoihin liittyvistä kokonaisuuksista. Aihepiirit ovat niin laajoja, että asialistaa voisi rajata. Järjestää vuosittain vaikka kahdet tai kolmet käräjät, joissa kussakin käsiteltäisiin vain tiettyjä ajankohtaisia, päätöksentekoon tulevia asioita.  

Tänä vuonna aktiivi-ikäisin sysmäläisväki jäi nauttimaan sunnuntain auringosta. Yleisön keski-ikä oli 65 + . Myös nuorisoa haluaisi houkutella paikalle ottamalla esille niitä ajankohtaisia asioita, jotka juuri heitä askarruttavat. Ei tule kenellekään yllätyksenä, että se, mikä haiskahtaa politiikalle, ei nyt ole erityisen POP.  Jäin miettimään, miten vleisöä voisi lähestyä kohderyhmittäin, asettua ihmisten asemaan, katsoa asioita eri tahojen näkökulmasta.  Tähän suuntaan Yhteen Hiileen –hanke oli nyt osaltaan johdattamassa. Läsnäolijoille jaettiin kyselylomake, yhteistyössä Lahden Amk:n opiskelijan Taina Määtän kanssa. Kysely oli osa tutkimusta, jota Määttä tekee opinnäytetyönä valmistellakseen Sysmän ja Hartolan kuntien ikäihmisiä kattavaa palveluhakemistoa. Samalla on tavoitteena pyrkiä parantamaan tiedonkulkua.  

Juontaja Veijo Kare kertoi yhteiskoulun lehtorin näkökulmasta sysmäläisten nuorten videoelokuvauksen voimakkaasta innostuksesta ja hienoista tuloksista elokuvataiteen alalla. Esimerkiksi sysmäläissyntyinen Markku Kirves on Suomen menestyneimpiä nuoria videotuotannon ja graafisen suunnittelun toimijoita, jonka referensseissä löytyy tunnettuja brändejä. Monia muitakin tunnettuja alan tekijöitä on Sysmästä lähtöisin ja täällä parhaillaan syntymässä.  You Tubesta löytyy yksin Sysmän Yhteiskoulua klikkaamalla useita hienoja videotallenteita. You Tube Sysmä 

Verkostosta Voimaa –hankkeen projektipäällikkö Raimo Lappalainen puolestaan kertoi, että yhteistyössä Yhteen Hiileen –hankkeen kanssa ollaan kokoamassa internet-sivuille listausta myös kulttuuriyrittäjyyteen liittyvän rahoituksen osalta. Lappalainen mainitsi esimerkkinä AVEKin, joka on Audiovisuaalisen Kulttuurin edistämiskeskus. Lisätietoja Kopiosto, Avek

Kulttuuriaiheita oli esillä useampia, ja Veijo Kare juontajana johdatteli keskustelua humoristisella supliikilla sujuvasti. Kirjastolautakunnan puheenjohtaja Bror Ahlgren antoi viimeisen tilannetiedotuksen kirjaston uuden tilan löytämiseksi. Keskusteltiin myös Vanhan Paloaseman ottamisesta toiminnalliseen kulttuurikäyttöön, onhan ItTe-taideyhdistys järjestänyt tilassa talkoovoimin kuvataidenäyttelyt jo kahtena kesänä peräkkäin. 

Valtuuston pj. Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg oli avoimesti kiinnostunut esille nousseista kulttuurikysymyksistä, myönteisesti. Käsiteltiin myös tämän viikon kuuminta kulttuuriuutista: Sysmän entisen Suvi Pinxin alue on tulossa osaksi kunnan New Port -sataman kokonaisuutta. Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki taustoitti aihetta ja kutsui samalla kaikki sysmäläiset yksin ja yhdessä, niin yritys- kuin kulttuuritahot, mukaan suunnittelemaan toimintaa.

Verkostosta Voimaa -hanke on valmis tukemaan paikallista kulttuuriyrittäjyyttä ja apua löytyy hankkeistamiseen myös Yhteen Hiileen -hankkeelta. Painopistealueet ovat jo pitkään olleet yrittämisessä. Halutaan parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, vahvistaa elinkeinotoimintaa ja tuottaa suoraa hyötyä yrityksille. Raimo Lappalainen totesi myös, että kulttuurin kehittämishankkeet lisäävät Sysmän vetovoimaa.

Tuottajille tämä nyt ei tule yllätyksenä. Suomessa on yritysrahoituksen puolelta, 1990-luvulta lähtien, haluttu tukea erityisesti niitä taide- ja kulttuurihankkeita, jotka suoraan hyödyttävät talouselämää.  Sen lisäksi on haluttu tukea sellaista toimintaa, joka tarjoaa vakuuttavia, luovia ideoita, myös taiteellista haastetta tai kehitysmahdollisuutta. Vakuuttava toimija tarjoaa kehittämismahdollisuuksia paikallisuuden lisäksi joko alueellisesti, mieluummin valtakunnallisesti tai kansainvälisesti. Volyymi on vain yksi tutkittava osa-alue; lisäksi toiminta suunnitellaan siten, että se on verkottunutta, monipuolista, aktiivista ja saavutettavaa. 

Tuottajakieli on karmivaa. Kulttuurialalle on kuitenkin ehtinyt kertyä 20 vuoden aikana tähän käsitteistöön ja problematiikkaan ammatillista erityisosaamista. Suomalaisen taiteen kansainvälistyminen on ollut hurjaa, markkinat ovat laajentuneet. Päätöksenteon tueksi on tehty ja tehdään jatkuvaa tutkimustyötä, jossa kehitetään niin määrällisiä kuin laadullisia mittareita. Ja kun kukaan tässä maailmassa ei kuitenkaan voi olla kaikkien alojen asiantuntija, niin voihan sitä miettiä asioita yhdessä. Kysytään neuvoa kuhunkin kysymykseen joltakin, joka tietää kuka tietää. Joku tietää.

 Kuurina-teatterin laulajat ja muusikot viihdyttivät yleisöä tutuilla laulelmilla. Ravioskorven poppoo osoittautui käräjäyleisön lemmikiksi. Tyttöjen RAP-esityksen runoissa meitä kaikkia pyydettiin ja kehotettiin olemaan kavereita keskenämme. Siihen toivomukseen ei ole muuta sanottavaa kuin KYLLÄ.