Hyvää uutta vuotta!

Kekri luo uuden vuoden

Riika Taidepiika - Riga Art Hand. Omakuva, Self-Portrait, November 2013.

Kekriä eli nykyistä Pyhäinpäivää on vietetty ainakin yli 500 vuoden ajan, sillä Agricola mainitsee sen karjalaisten palvomien jumalien joukossa. Kekriä on alun perin vietetty samaan tapaan kuin uutta vuotta nykyään. Vuoden työt ovat nyt takana. On juhlan aika. Tehdään uusia suunnitelmia tulevaan.

Kekrin juhlassa yhdistyy perinteitä historiallisesti, kulttuurin eri kerroksista. Traditiot elävät teoissamme meemeinä, kulttuurigeeneinä. Niitä tulee monista eri suunnista, niin esihistoriallisesta kuin katolisesta ja ortodoksisesta ajasta.

Maatalousyhteisöissä Kekri on ollut tärkeä 1800–1900 –luvuilla, jolloin piiat ja rengit saivat viikon verran vuosilomaa. Vain silloin he pääsivät käymään kotonaan tai hankkimaan uuden palveluspaikan. Uudet työsuhteet solmittiin marraskuusta lähtien, aina vuodeksi eteenpäin. Piika ja renki kääntyvät molemmat englanniksi samalla suvuttomalla sanalla Hand. Siitä tulee nimeni Riika Taidepiika - Riga Art Hand.  

Hand on myös käsi ja kätevä. Sana taide ja sana käsite tulevat käsitteistä taito, käsi ja kädentaidot. Valitsin oman leikikkinimeni Art Hand myös siksi, että koen elämäni ajan olleeni itseäni paljon isomman asian, taiteen palveluksessa. Henkisesti ja hengellisesti ajattelen, että taide on luovuutta, ja taidepiika on luovuuden palveluksessa. 

Luovuus on kaikessa, kaikissa ihmisissä, kaikessa olevassa. Luovuus syntyy ilosta ja leikistä, lapsesta meissä itsessämme.

Kekrinä ei tarvitse ottaa itseään niin vakavasti. Olkoon elämässä paljon iloa, leikkiä ja juhlaa. Iloista kekriä kaikille ja hyvää uutta vuotta!