Statutum est hominibus mori - Ihmisen osaksi on säädetty kuolla

FORUM BOXIN TAITEILIJAT HARJUN VANHALLA RUUMISHUONEELLA 7.2.-28.2.2026

Harjun vanha ruumishuone hakee uutta tarkoitusta,ja Forum Boxin taiteilijoiden näyttely kertoo sen uudesta tulemisesta.

Näyttelyn kuraattorit ovat Forum Boxin jäsentaiteilijat Riikka Anttonen, Anna Hyrkkänen, Eeva Peura ja Juha-Heikki Tihinen. 

Taiteilijoille annettiin sanalista inspiraatioksi: ruumis, kuolema, saatto, hoiva, rituaalit, syntymä, ylösousemus, parakokemukset, yhteisöllisyys, hyvästely, odotus, säilyttäminen, liminaali – välitila.

Teosvalinnat kuvaavat Forum Boxin nykytaiteilijoiden ilmaisun monipuolisuutta. Esillä maalauksia, veistoksia, installaatioita, videoita ja performansseja. 

Lisätietoja näyttelystä Forum Box, event

Helsingin kaupunkitilat Oy:n omistaa Helsingin kaupunki https://kaupunkitilat.fi/meista/

Harjun vanha ruumishuone Harjun vanha ruumishuone

Oulu2026 - terveisiä näyttelystä Vilho Lampi & Kain Tapper, avoinna 28.2.26 asti

Presidentti Stubb avasi Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden Oulussa kuluneena viikonloppuna.

Myös tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie oli avaamassa taide- ja kulttuuritapahtumia.
Kiitämme lämpimästi Vilho Lampi ja Kain Tapper - näyttelyn avaamisesta 17.1.2026.

Suurkiitokset koko tiimille - valokuvaaja Ilkka Jaakolalle avajaiskuvista.

Timo Korkiamäki ja ministeri Mari-Leena Talvitie

"Taide ja kulttuuri voivat Oulussa hyvin tällä hetkellä", kertoi galleristi Timo Korkiamäki avajaisten tunnelmista.

Tänään 20.1.26 terveisiä Oulusta lähettää vuorostaan Söpö. Tutustuin häneen Oulussa, kun ripustimme yhdessä näyttelyä. Söpöllä on tapana päivystää vuorotellen kaikkia Torikadun näyttelyitä.

Tänään Söpö valitsi näyttelystä mieluisimman veistoksensa.

- Teoksiin saa koskea, naukui Söpö. Kaikki ovat tervetulleita!

Vilho Lampi & Kain Tapper

Galleria Korkiamäki, Torikatu 7, 90100 Oulu 

28.2.2026 asti. 

Lisätietoja. Ota yhteyttä

Tekoälyinnovaatiot edellyttävät tieteidenvälistä tutkimusta

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan Santtu Räisäsen ajankohtaisessa väitöstutkimuksessa ilmenee, kuinka "innovaatiokehittäjät" muokkaavat käsitystä hyvinvointikansalaisuudesta poliittisista syistä. Tarkoituksena on sopeuttaa ihmiset paremmin idealisoituun tekoäly-yhteiskuntaan. 

Ihmisten käsityksiä pyritään muokkaamaan, jotta tekoälyhankkeita ja niiden välttämättömyyttä ei voitaisi kyseenalaistaa. Tutkimuksen mukaan tämä tekee valtionhallinnon innovaatiotoiminnasta mahdotonta. Kierrätämme näennäisinnovaatioita, jotka eivät vastaa hyvinvointivaltion kysymyksiin ja ongelmiin. Teknologia ei toimi, mutta se saadaan näyttämään suunnitelmien mukaan toimivalta. 

Tieteellisen ja taiteelllisen kirjoittamisen näkökulmista kyseessä on tarinankerronta. "Välttämättömyyspuhe" tarkoittaa mielikuvien muokkausta haluttuun suuntaan. Tarinankerronnassa halutaan luoda emotionaalinen yhteys lukijaan ja se on yrityksille tavanomainen markkinointiviestinnän keino. Osa tavallista sisällöntuotantoa.

Tarinankerrontaa voidaan helposti analysoida esimerkiksi erottamalla tekstistä tarinan eri kertojat. Retorisessa kertomustutkimuksessa voidaan teksteistä erottaa tapahtumien vastaanottajan olettamista tietynlaiseksi. Kertomuksen tarkoituksena on muovata vastaanottajaa vetoamalla arvoihin, tunteisiin ja järkeen (ethos, platos ja logos) sekä esteettiseen tajuun. Tekstejä ja verbaaleja kertomuksia sekä niiden dynamiikkaa voidaan tarkastella kerroksellisena.

Kirjallisuudentutkimuksessa tutkitaan myös propagandaa. Propaganda tarkoittaa poliittisen ideologian järjestelmällistä levittämistä, jolla pyritään voimakkaasti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen. Propaganda pyrkii muuttamaan tai vahvistamaan tiettyjä näkemyksiä.

Missä vaiheessa tarinankerronta sitten muuttuu propagandaksi? Heitetään pallo 1900-luvun historiantutkijoille.

Räisänen, S. Helsingin yliopisto. Uutinen 19.1.2026. Väitös: Tekoälyinnovaatio toteutuu tyhjinä lupauksina valtionhallinnossa (Viitattu 19.1.2026).

Retorinen kertomustutkimus Tieteen termipankki (Viitattu 19.1.2026).

Propaganda, kirjallisuudentutkimus Tieteen termipankki (Viitattu 19.1.2026).

AL-sludge - mikä tekoälymössö?

Viimeisten viiden vuoden aikana olen alkanut ihmetellä, miksi tutkimustieto ei enää näytä perustuvan luotettavaan lähdeaineistoon? Opinnoissa - kurssi kerrallaan  - palataan samoihin aiheisiin ja aineistoihin, jotka perustuvat moneen kertaan kierrätettyihin samoihin aineistoihin ja lähteisiin.

Arkihavainnot ovat saman kaltaisia.

Internet tuntuu heikentyneen viimeisten vuosien aikana hitaaksi ja epäluotettavaksi välineeksi. Tavallisten asioiden hoitamisesta on tullut hidasta ja hankalaa, välillä kokonaan mahdotonta. Aika kuluu pelleilyyn teknologian kanssa. Samoja tietoja kysellään yhä uudelleen eikä enää tahdo selvitä, kuka niitä kysyy ja mihin tarkoitukseen - ja miksi moneen kertaan ennalta annettuja tietoja ei lopulta kuitenkaan viranomaisrekistereistä tai terveydenhoidosta löydy. Mihin tiedot katoavat? Aika kuluu taisteluun teknologiaa vastaan. Al näyttää tekevän päätöksiä, mutta sen todistaminen on käynyt mahdottomaksi.

Onko Al otettu käyttöön liian nopeasti - emme ole kyenneet vastaamaan sen asettamiin haasteisiin kansalaisyhteiskunnan, demokratian toiminnalle? Onko tieto alkanut perustua mahdollisimman halvalla ja nopeasti tuotettuihin geneerisiin lähteisiin? 

Vaikuttaa siltä, että Al-painotteisuus niin arkielämässä kuin tutkimuksessa on jo johtanut tilanteeseen, jossa generatiiviset tekoälyjärjestelmät on koulutettu ”tekoälymössöksi” (Al sludge: tekoäly tuottaa jatkuvasti kopioita kopioiden kopioista teoksista, joita syötetty ns. ”harjoitusaineistoina”.) 

Ryhtykäämme määrittelemään käsitettä ”huippututkimus” tieteellisestä, kriittisestä näkökulmasta.

Kansalaisyhteiskunta vaatii  monitieteistä tutkimusta.

Saamme vaatia, että määrärahoja yliopistoissa, tutkimislaitoksissa ja korkeakouluissa myönnetään sellaisen monitieteisen tutkimuksen tekemiseksi, joka on myös kansainvälisesti vertailukelpoista.

”Huippuyliopisto” ei ole laitos, joka keskittyisi ainoastaan muutaman näkökulman pönkittämiseen, laitoksen oman rahoituksen varmistamiseksi. ”Huippututkijat”  on saatettava yhteen siten, että kriittinen ajattelu on sallittua – huolimatta siitä, että eri tutkimusaloilla tutkimuskirjallisuudessa käsitteiden sisällöt poikkeavat toisistaan.  Käsitteet ovat tekstiä, jota luodaan tekstintutkimuksella ja tieteellisen kirjoittamisen metodeilla. Uusia yhteisiä käsitteitä luodaan tutkimusta tekemällä. Tämä edellyttää kuitenkin Al-metodien kriittistä arviointia tuoreen, kansainvälisen tutkimustiedon avulla. 

Suomessa on ryhdyttävä tekoälyn kehityksen seuraamiseen useasta eri näkökulmasta.

Tekoälyä ei voi ottaa nopein arkisovelluksin käyttöön ilman, että tutkitaan ensin harjoituksina, vähitellen, sen seurauksia ihmisten arkeen, kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja demokraattiseen päätöksentekoon. Uuden teknologian käyttäminen ei ole mikään itseisarvo. 

Algoritmisten järjestelmien riskejä on listattu, mutta konkreettiset, käytännön toimenpiteet näyttävät jäävän huomiotta ja hyvin vähäiselle julkiselle keskustelulle. - Siitä huolimatta tiedostamme, että Al voi estää - minä hetkenä hyvänsä - koko Internetin käytön nykyisessä muodossaan. 

"Taide ja kulttuuri voivat toimia merkityksen rakentajina, dialogin avaajina, jotka auttavat hahmottamaan toivottavia tulevaisuuksia ja luomaan yhteistä ymmärrystä", kirjoittaa yliopistotutkija Kai Lehikonen 15.1.2026 Taideyliopiston blogissa.

Taidetila Forum Boxissa olemme havainneet jo 1990-luvun puoivälissä, että eri taiteilijasukupolvet yhdessä voivat kohdata ja rakentaa luottamusta suhteessa taideyleisöön, ihmisiin, kansalaisiin.

Tehtävä jatkuu. 

Taiteilijoiden ja taideyleisön keskustelussa esiintyvät nyt Kai Lehikoisen esille nostamat kriittisen medialukutaidon, empatian, dialogin, kuvittelukyvyn; "taide puhuttelee tunteita ja arvoja, inspiroi innovaatioita".

Lehikoisen tieteidenvälinen - Interdisciplinary - tutkimus hyväksyttiin hiljttain arvostettuun Routledgen julkaisusarjaan. 

Lehikoinen, K. 15.1.2026. Taideyliopiston blogi. https://blogit.uniarts.fi/kirjoitus/miksi-taide-ja-kulttuuri-ovat-olennaisia-tulevaisuudelle-megatrendien-nakokulmasta/ (Viitattu 16.1.2026).

Lehikoinen, K. 2025.Creativity, Society, and the Role of Socially Engaged Art in Higher Arts Education. Kirja vapaasti kaikkien luettavissa, pysyvä osoite Lehikoinen, K. 2025. (Viitattu 16.1.2026).

Yleistajuinen lähde: Tekoälyn vastuullinen hyödyntäminen. Miksi uudet teknologiat vaativat eettistä harkintaa? Algometristen järjestelmien riskejä. Suomi.fi. https://kehittajille.suomi.fi/oppaat/vastuullinen-tekoaly/dataetiikka/uudet-teknologiat. (Viitattu 16.1.2026).

 

Cupore seuraa OULU2026 kulttuuripääkaupunkivuotta

OULU2026 on pitkäkestoinen kaupunkikehittämisen hanke, johon kohdistuva tutkimus- ja arviointihanke alkoi jo seitsemän vuotta sitten, vuonna 2018.

Tutkimus- ja arviointitietoa on saatavilla Euroopan kulttuuripääkaupunkitoiminnalle sädettyjen menettelyjen mukaisesti - Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 445/2014/EU, 16. artikla, 1. momentti.

Tehtävä on annettu Cuporelle, joka on Suomessa kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus. Cupore tuottaa tutkimustietoa, selvityksiä ja arviointeja kansalaisyhteiskunnan käyttöön - yhteistyössä päätöksentekijöiden, akateemisen tutkimusyhteisön, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. 

Kaikki pääsevät helposti tutustumaan tutkimustuloksiin - suoraan Cuporen verkkosivuilta.

Tutkimus- ja arviointihanke jatkaa tutkimustyötä Oulun ja sen 39 kumppanikunnan osalta. Oulu2026 päätavoite on kulttuuri-ilmaston muutos: avoimempi ja vahvempi yhteys ihmisten välille sekä pysyvästi rikkaampi kulttuurielämä pohjoisella alueella.

Cuporen Uutishuoneessa julkaistiin seurantaraportti 17.12.2025. Raportti perustuu laajoihin kyselytutkimuksiin kansalaisten - sekä alueen kulttuurista vastaavien viranhaltijoiden, päätöksentekijöiden, kulttuuritoimijoiden ja yritysten osalta.

Oulussa käydään nyt avointa dialogia kulttuurin ja talouden yhteisistä merkityssisällöistä, keskinäisistä riippuvuus- ja vaikutussuhteista. Keskustelun alustuksena on ajankohtainen tutkimustieto - ei vain yksi ainoa sallittu, kvartaalitalouden kassavirtafilosofiaan lukkiutunut mielipide - yli 30 vuoden takaa.

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista?

Jos tutkimme myönteisiä vaikutuksia: Oulu2026 kulttuuritoiminta on vahvistanut alueellista yhteistyötä erityisesti kuntien, kulttuuritoimijoiden ja sidosryhmien välillä. Yhteistyö on lisääntynyt vahvaksi osaksi kuntien arkista kulttuurityötä, ja toimijat kokevat OULU2026:n edistäneen erityisesti alueellista yhteistyötä.

Tutkimus jatkuu.

Uutishuone, uutiset Cuporen verkkosivuilla:

Raportti OULU20+26  https://www.cupore.fi/uutishuone/raportti-oulu2026-vahvistaa-alueellista-yhteistyota-kulttuuripaakaupunkivuoden-kynnyksella/

Vertaisarvioitu julkaisu englanniksi, tutkijat Vappu Renko, Mervi Luonila , Minna Ruusuvirta ja Sakarias Sokka. Osoitteessa https://www.cupore.fi/julkaisut/constructing-legitimate-multi-level-cultural-policy-local-and-european-objectives-in-the-european-capital-of-culture-oulu2026/

LIBERTÉ - ÉGALITÉ - FRATERNITÉ!

Voi kuinka kaipaankaan avointa keskustelua FORUMissa, tutkivaa otetta vapailta ajattelijoilta, vapailta kirjoittajilta ja taiteilijoilta, vapailta tutkivilta journalisteilta.

Anu Silfverberg nosti Longplayssa esille lukeville ja kirjoittaville ihmisille yhteisen huolen:

”Kaikille journalismia ammatikseen tekevälle on täysin selvää, että automaation käyttäminen vaikkapa valtavien datamassojen analyysin apuna on täysin eri asia kuin se, että toimittaja ulkoistaa ideoinnin, otsikoinnin, näkökulmittamisen, analyysin, uutiskärjen tai kerronnan.” Tekoälyjournalismista

Ohjelmistokehittäjien parissa tehdyssä tutkimuksessa on selvinnyt, kuinka "kehittäjät" kuvittelevat tekoälyapurien nostavan tehokkuutta. Tosiasiassa niiden käyttö hidastaa tekemistä. Olisiko syynä se, että AL-tutkijat itse käyttävät AL-metodeja, jotka eivät perustu kansainvälisesti vertailukelpoiseen - tieteellisen tutkimuksen - edellyttämiin metodeihin? Onko niin, että teknologian omat metodit estävät pääsyn tieteellisen tutkimuksen lähteille? https://metr.org/blog/2025-07-10-early-2025-ai-experienced-os-dev-study/

Ihmettelen, miksi kritiikkiä ei saa esittää?

Kriittisyys kuuluu tieteelliseen ja taiteelliseen ajatteluun.  Kriittisyys on luovan ajattelun ensimmäinen edellytys. Ilman kriittisyyttä ei ole älyllistä kehitystä.

Kukaan Helsingin Sanomissa tai Yleisradiossa ei ole kuitenkaan haastatellut Helsingin uutta kulttuurista ja vapaa-ajasta vastaavaa toimialajohtajaa Juha Ahosta. 

Vasta Longplay teki haastattelun, vuoden 2026 ensimmäisessä jutussaan. Vuoden ensimmäinen kulttuurikirje, Longplay 2026

Helsingin kapungin kulttuurista ja vapaa-ajasta vastaava Juha Ahonen tukee kaupunkilaisten osallistamista, yhdessäoloa ja harrastamista tukevien tilojen lisäämistä eri puolille Helsinkiä. Painotus on lapsissa ja nuorissa. Ilmenee, että Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan palvelukokonaisuuden tietopohja ja jalkauttaminen operatiiviseen toimintaan eivät kuitenkaan toimi suhteessa kaupungin muihin yksiköihin.

Miksi ihmeessä?

Ahosen mukaan toiminta on Helsingin kaupunkiympäristön toimialan vastuulla.

Ahosen mukaan Helsingin kaupungin tavoitteisiin kuuluu tyhjillään olevien tilojen järjestäminen kulttuurikäyttöön, esimerkiksi poistettuihin tehdaskomplekseihin. 

Johtopäätös on: Helsingin kaupunkiympäristön toimiala vastustaa Helsingin kaupungin omia strategioita ja tavoitteita. 

x

Ihmiset kykenevät olemaan kriittisiä. Olemme yhä kenties yksi maailman koulutetuimpia ja sivistyneimpiä kansoja. 

Lukijoita ei voi aliarvioida ilman, että se näkyy lehtien tilauskantojen määrässä ja median uskottavuudessa. Asiakassuhde printtimediaan ja verkkomediaan on vaarantunut yhtä lailla- ja asioiden käsitteleminen edellyttää avointa yhteiskunnallista keskustelua. Ilman tekoälyn algoritmien epä-älyllistä ohjailua. 

Missä on tutkiva journalismi?

Kuka tai ketkä henkilöt Helsingin kaupunkiympäristön yksikössä tekevät päätöksiä kymmenientuhansien helsinkiläisten yhteisissä asioissa? Ketä kuullaan? Yhä useampi kysyy nyt: Onko syytä epäillä korruptiota? 

Vapaan lehdistön edustajien tehtävä on haastatella ihmisiä, jotka ovat vastuussa toteuttamisesta.

Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet, ihmiset

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto, ihmiset päätösten takana

Suomen Taiteilijaseura etsii yhteistyökumppaneita pilottihankkeisiin

 

FORUM BOX MUKANA UUDET MESENAATIT -HANKKEESSA

Uudet Mesenaatit on Suomen Taiteilijaseuran valtakunnallinen hanke, jota rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto. Taiteilijaseura on yli 160-vuotias kattojärjestö, ja se edustaa yli 3000 ammattikuvataiteilijaa.

Suomen Taiteilijaseura etsii parhaillaan uusia yhteistyökumppaneita ja yrityksiä pilottihankkeisiin, joita toteutetaan kuvataideorganisaatioiden kautta.  Hankkeen tarkoituksena on löytää kumppaneita ja yrityksiä, jotka haluavat olla kulttuurivastuun edelläkävijöitä ja mahdollistaa taiteen tulevaisuuden. Konkreettisissa piloteissa vahvistetaan kuvataideyhteisöjen osaamista yritysyhteistyössä ja varainhankinnassa. Päämääränä on luoda pysyviä verkostoja taiteen ja elinkeinoelämän välille.

Vuonna 2026 toteutettaviin pilotteihin osallistuvat Forum Box, Helsingin Taidehalli, taidetalo RaumArs ry ja Tampereen Taiteilijaseura, jotka työstävät parhaillaan yhteistyöehdotuksia yrityksille.

FORUM BOX - Tila taiteelle on perustettu kuvanveistäjä, akateemikko Kain Tapperin (1930-2004) aloitteesta Suomen kulttuurielämän sisällön tukemiseksi. Yritys perustettiin vuonna 1996. Olen mukana toiminnassa Forum Boxin perustajajäsenenä. Forum Boxin toiminnassa on tänään mukana 123 maamme kärkitaiteilijaa.

Helsingin kaupunki tarjosi kultltuurikäyttöön - vuokrattavaksi - maapohjaisen kylmäkellarin, joka oli jäänyt puretun sillan alle Ruoholahdenrantaan. Kaupunki käytti siitä nimeä "Sillanalustila". 

Kellari oli jäänyt Lönnrotinkadun päähän, puretun sillan alle. Tilaan tutustumassa kuvanveistäjät Tapio Junno, Pirkko Nukari, Kain Tapper ja Pekka Pitkänen. Kuvat: Riika Vepsä-Tapper, Forum Box, arkisto.

Saneerasimme tilan kulttuurikäyttöön vuosina 1998-1999. Arkkitehtonisesta suunnittelusta vastasi arkkitehti, professori Juhani Pallasmaa.  Näyttelytoiminta alkoi yhteistyössä Nykytaiteen museon Kiasman kanssa vuonna 1999. Taiteilijavetoisen Forum Boxin perustamisesta tulee kuluneeksi 30 vuotta vuonna 2026.

Taidemaalari Teemu Saukkosen näyttelyteosten ripustusta. Edessä Teemu Saukkonen, ripustamassa kuvanveistäjät Pekka Kauhanen (vasemmalla), Kain Tapper (oikealla) ja Tommi Toija (oikealla etualalla). Kuva: Seppo Saves, 1999.

Uskon, että Helsinki tunnistaa kulttuurivastuunsa ja suostuu tutustumaan tilaan paikan päällä sekä keskustelemaan asioista demokratian toimintajärjestyksessä. Toivon, että asiasta päättävät tahot haluavat olla kulttuurin edelläkävijöitä ja ymmärtävät mahdollistaa taiteen tulevaisuuden tilanteessa, jossa historiallisen suuret leikkaukset kaventavat suomalaista taide- ja kulttuurikenttää.

Esimerkkejä ja ehdotuksia piloteista löytyy Uudet mesenaatit -hankkeen verkkosivulla.

Taiteilijaseura Uudet mesenaatit

Yhteydenotot

Taiteilijaseura
Noora Pitkälä
Tuottaja (Uudet mesenaatit -hanke)
Sähköposti
p. 050 3222 118 
Paikalla ma-ke

Saarijärven museo - Tapperien vuoden 2026 taiteilija valittu

Tapper brothers´ vuoden 2026 taiteilijaksi on valittu kuvanveistäjä Joakim Sederholm

Näyttely Vaiston varassa, ajan kanssa - Joakim Sederholm Saarijärven museo, Tapperien Juhola, Ryöppääläntie 59, Tarvaala, Saarijärvi 13.6.2026 - 23.8.2026.

Kuvanveistäjä Joakim Sederholm (s.1969) ilmaisee ihnhimillisyyttä, ihmisenä olemista sekä erilaisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Sederholm lisää teoksillaan suvaitsevaisuutta ja myötätuntoa toisia kohtaan. Veistosten materiaaleja ovat puu, keramiikka, pelti, pronssi ja edellisten yhdistelmät.

Vuonna 1999 Joakim Sederholm oli mukana Kain Tapperin kuratoimassa ryhmänäyttelyssä "Liitoksia ja sortumia" yhdessä neljän muun kuvanveistäjän kanssa. (Kat.). Kain Tapperin esityksestä Sederholm oli Juholan kesän taiteilija vuonna 2005. Sederholm on palkittu Tapperien taideseuran mitalilla seuran 30-vuotisjuhlavuotena 2023.

Joakim Sederholm: Yksityiskohta teoksesta Kummajainen, 2024, maalattu haapa, k. 97 cm.

Kuvataiteilijamatrikkeli Joakim Sederholm

Teoksia saa suoraan taiteilijalta Joakim Sederholm, wiew works 

Näyttelyn 2026 aukioloajat Museokortti, Saarijärven museo

Joakim Sederholmin muita tulevia näyttelyitä 2027 Galleria Duetto, Helsinki

Saarijärvi täyttää 160 vuotta vuonna 2026. Museon kotisivut, p. 044-459 8213