Ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutos on todellinen, emme enää pääse siltä pakoon silmät ummistamalla. Muutos koskee niin säätilaa kuin henkistä tilaa. Onko aika alkanut kulkea taaksepäin? Kehitys ei enää muistuta edistystä, vaan regressiota, sivistyksen taantumaa.

Tänä syksynä olen pohdiskellut, ettei maapallon ilmastonmuutoksen hallitseminen ole mikään haaste, vaan seuraus ihmisen omasta toiminnasta. Taikasanalla haaste peitellään todelliset ongelmat. Haastavan murroksen sijaan olemme tosiasiassa kriisissä. Arkikielessä käytämme taikasanaa haaste ja haasteellinen todellisten ongelmien peittelyyn. Laskin hiljattain uutisista 20 haaste-sanaa, se liitetään attribuuttina lähes kaikkiin elämän eri ilmiöihin, täysin asiayhteydestä riippumatta. Vihaan sanaa haaste. Ongelmia ei tarvitse tunnistaa eikä yrittää ratkaista, kun kaikki ymmärtävät, kuinka haasteellinen, challenging, jokin asia on.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa arkeeni, nyt marras-joulukuussa maaseudulla?

Kuvasin tämän maiseman kahdesti.

23.11.2015

1.12.2015

Toistuvat myrskyt aiheuttavat jatkuvia sähkökatkoksia. Ruokaa ja puhdasta juomavettä on ihan oikeasti varattava useamman päivän tarpeisiin. Sähkökatkosten aikana loppuu patterista lämpö. Vettä ei tule hanasta. Pyykkiä ei pestä eikä tiskejä tiskata, suihkuttelun sijaan käydään rantasaunassa tai lämmitetään kattilalla pari litraa vettä peseytymiseen..

Ja kun lumi taas suli, pupu pääsi salaattipenkin vartijaksi.

 Joulukuun 1. päivänä orvokki on kukkinut yhtäjaksoisesti 8 kuukautta. Kahden pakkasjakson jälkeenkin löytyy vielä persiljaa, yrteistä timjamia. Viljellään näitä.

Maailma pystyy leikkaamaan päästöt yksinkertaisella päätöksellä heittää sana haaste romukoppaan. Silloin emme enää yritä, vaan saamme aikaan, ja sovellamme tunnettuja ja tieteellisesti toimivia konsteja.