7. helmikuuta 2026

Forum Boxin toiminta jatkuu vielä omissa tiloissa


Taiteilijoiden ylläpitämän taidetila Forum Boxin toiminta jatkuu parhaillaan myös omissa tiloissa, jotka arkkitehti, professori Juhani Pallasmaa on suunnitellut niin nykytaiteen kuin myös "perinteisemmän" kuvataiteen, kuten piirustusten, grafiikan, maalausten, reliefien, veistosten ja tilataiteen näyttelytilaksi.  

Forum Boxin näyttelytilat on suunniteltu siten, että niitä voidaan käyttää yhden taiteilijan yksityisnäyttelyssä tai jakamalla tilaa ryhmänäyttelyille, projekteille, esityksille ja nykytaiteen eri muodoille.

Harjun ruumishuonetta puolestaan ei ole suunniteltu taidekäyttöön. Esimerkiksi suurimman tilan, keskeltä löytyvän salin kiviseinille ei saa ripustaa mitään. Seiniin ei saa tehdä reikiä. Taidetta tulisi saada ripustaa seinille.

Albert Nybergin (1877-1952) vuonna 1923 suunnittelema klassisen kaunis arkkitehtuuri -  sisätiloineen ruumishuoneessa on jo itsessään arvokas suojelukohde. Se on myös pyhä tila. Helsingin helmi, joka saisi olla avoinna ihmisille. Voisi olla turistikohde, jos sen kaupunki sallisi.


Kuvat: Riika Vepsä-Tapper, ripustusvaihe 2.2.2026


Taidetilan ensimmäinen edellytys on kuitenkin aina se, että seinille voidaan myös ripustaa.

Myös Forum Box - Tila taiteelle on jo osa suomalaista kulttuurihistoriaa, johon kohdistuu tutkimustyötä. Forum Box on osa Suomen taidehistoriaa sekä kaupunki-arkkitehtuurin historiaa. Myös sen nykyhetken toimintaan kohdistuu tutkimustyötä.


Forum Boxin jäsentaiteilijoita: Teemu Saukkosen maalauksia ripustamassa
kuvanveistäjät Pekka Kauhanen, Tommi Toija ja Kain Tapper Kuva: Seppo Saves, 1999.

Forum Boxin omassa tilassa ripustamiseen käypää tilaa löytyy kaikilta seiniltä (kuva yllä).

Pinta-alaa on 300 m2. Korkeutta paikoitellen yli 6 metriä - suurtenkin installaatioiden tai veistosten esillepanoon.

Forum Boxin yleisilme on tarkoituksellisesti karhea, koska se on suunniteltu taiteen käyttöön, taiteen esillepanoon. Lattia on valettu betonista - raskaiden teosten sisään tuomiseksi, teosten liikutteluun ripustusvaiheessa, esillepanoon. Betonin alle on rakennettu lattialämmitys, jotta seinätilaa säästyisi teosten ripustamiseen.

Taiteella on myös muita omia teknisiä vaatimuksiaan näyttelytoiminnan järjestämiseksi. Forum Boxin sitoumukset toiminnan järjestämiseen on tehty myös Forum Boxin oman tilan ehdoilla, vuosiksi eteenpäin. Taiteessa Tila itsessään luo merkityksiä.


Forum Box on avoinna ti-su klo 12.00-17.00. Vapaa pääsy. 

Käyntiosoite Ruoholahdenranta 3 a, 00180 Helsinki. Sijainti lähellä Hietalahdentoria, hotelli Seasiden vieressä. Raitiovaunujen 7 ja 9 länsilinja-pysäkki on 100 m päässä,  HSL, reittiopas

Näyttelyt 6.2.-1.3.2026 Laura Dahlberg, Tanja Koljonen, Timo Viialainen

Lisätietoja Helsinki Today



Kuva: Riika Vepsä-Tapper

4. helmikuuta 2026

Statutum est hominibus mori - Kuolema on kaikille annettu, Harju Roomies 2026


Näyttelyyn Harjun vanhassa ruumishuoneessa osallistuu 23 Forum Boxin jäsentaiteilijaa, myös perustajajäsen Kain Tapper (1930-2004).

Näyttely avoinna 7.2.-28.2 2026 ti-su klo 12-17. Aleksis Kiven katu 3, Helsinki. Vapaa pääsy.



Harju Roomies -kokonaisuudessa sisältöä tarjoavat näyttelyaikana myös Forum Boxin taidekumppanit Jenni Kivelä & Kiltit ihmiset, Höyhentämö sekä Recover Laboratory.

Lisätietoja

Forum Box, tapahtumat

Kain Tapper Biography

Suomen Kansalliskirjasto, Tapper Kain (1930-2004) Bibliografia, Expografia, Teoksia Kansallisgallerian kokoelmissa ja Tietokantahaku linkki (6.2.2026) Suomen Kansalliskirjasto, kuvataide

Helsingin Kaupunkitilat Oy, Sttinfo

23. tammikuuta 2026

Statutum est hominibus mori - Ihmisen osaksi on säädetty kuolla

FORUM BOXIN TAITEILIJAT HARJUN VANHALLA RUUMISHUONEELLA 7.2.-28.2.2026

Harjun vanha ruumishuone hakee uutta tarkoitusta,ja Forum Boxin taiteilijoiden näyttely kertoo sen uudesta tulemisesta.

Näyttelyn kuraattorit ovat Forum Boxin jäsentaiteilijat Riikka Anttonen, Anna Hyrkkänen, Eeva Peura ja Juha-Heikki Tihinen. 

Taiteilijoille annettiin sanalista inspiraatioksi: ruumis, kuolema, saatto, hoiva, rituaalit, syntymä, ylösousemus, parakokemukset, yhteisöllisyys, hyvästely, odotus, säilyttäminen, liminaali – välitila.

Teosvalinnat kuvaavat Forum Boxin nykytaiteilijoiden ilmaisun monipuolisuutta. Esillä maalauksia, veistoksia, installaatioita, videoita ja performansseja. 



Lisätietoja näyttelystä Forum Box, event

Helsingin kaupunkitilat Oy:n omistaa Helsingin kaupunki https://kaupunkitilat.fi/meista/

Harjun vanha ruumishuone Harjun vanha ruumishuone

20. tammikuuta 2026

Oulu2026 - terveisiä näyttelystä Vilho Lampi & Kain Tapper, avoinna 28.2.26 asti

Presidentti Stubb avasi Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden Oulussa kuluneena viikonloppuna.

Myös tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie oli avaamassa taide- ja kulttuuritapahtumia.
Kiitämme lämpimästi Vilho Lampi ja Kain Tapper - näyttelyn avaamisesta 17.1.2026.







Suurkiitokset koko tiimille - valokuvaaja Ilkka Jaakolalle avajaiskuvista.

Timo Korkiamäki ja ministeri Mari-Leena Talvitie

"Taide ja kulttuuri voivat Oulussa hyvin tällä hetkellä", kertoi galleristi Timo Korkiamäki avajaisten tunnelmista.


Tänään 20.1.26 terveisiä Oulusta lähettää vuorostaan Söpö. Tutustuin häneen Oulussa, kun ripustimme yhdessä näyttelyä. Söpöllä on tapana päivystää vuorotellen kaikkia Torikadun näyttelyitä.

Tänään Söpö valitsi näyttelystä mieluisimman veistoksensa.

- Teoksiin saa koskea, naukui Söpö. Kaikki ovat tervetulleita!




Vilho Lampi & Kain Tapper
Galleria Korkiamäki, Torikatu 7, 90100 Oulu 
28.2.2026 asti. 
Lisätietoja. Ota yhteyttä

19. tammikuuta 2026

Tekoälyinnovaatiot edellyttävät tieteidenvälistä tutkimusta


Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan Santtu Räisäsen ajankohtaisessa väitöstutkimuksessa ilmenee, kuinka "innovaatiokehittäjät" muokkaavat käsitystä hyvinvointikansalaisuudesta poliittisista syistä. Tarkoituksena on sopeuttaa ihmiset paremmin idealisoituun tekoäly-yhteiskuntaan. 

Ihmisten käsityksiä pyritään muokkaamaan, jotta tekoälyhankkeita ja niiden välttämättömyyttä ei voitaisi kyseenalaistaa. Tutkimuksen mukaan tämä tekee valtionhallinnon innovaatiotoiminnasta mahdotonta. Kierrätämme näennäisinnovaatioita, jotka eivät vastaa hyvinvointivaltion kysymyksiin ja ongelmiin. Teknologia ei toimi, mutta se saadaan näyttämään suunnitelmien mukaan toimivalta. 

Tieteellisen ja taiteelllisen kirjoittamisen näkökulmista kyseessä on tarinankerronta. "Välttämättömyyspuhe" tarkoittaa mielikuvien muokkausta haluttuun suuntaan. Tarinankerronnassa halutaan luoda emotionaalinen yhteys lukijaan ja se on yrityksille tavanomainen markkinointiviestinnän keino. Osa tavallista sisällöntuotantoa.

Tarinankerrontaa voidaan helposti analysoida esimerkiksi erottamalla tekstistä tarinan eri kertojat. Retorisessa kertomustutkimuksessa voidaan teksteistä erottaa tapahtumien vastaanottajan olettamista tietynlaiseksi. Kertomuksen tarkoituksena on muovata vastaanottajaa vetoamalla arvoihin, tunteisiin ja järkeen (ethos, platos ja logos) sekä esteettiseen tajuun. Tekstejä ja verbaaleja kertomuksia sekä niiden dynamiikkaa voidaan tarkastella kerroksellisena.

Kirjallisuudentutkimuksessa tutkitaan myös propagandaa. Propaganda tarkoittaa poliittisen ideologian järjestelmällistä levittämistä, jolla pyritään voimakkaasti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen. Propaganda pyrkii muuttamaan tai vahvistamaan tiettyjä näkemyksiä.

Missä vaiheessa tarinankerronta sitten muuttuu propagandaksi? Heitetään pallo 1900-luvun historiantutkijoille.

Räisänen, S. Helsingin yliopisto. Uutinen 19.1.2026. Väitös: Tekoälyinnovaatio toteutuu tyhjinä lupauksina valtionhallinnossa (Viitattu 19.1.2026).

Retorinen kertomustutkimus Tieteen termipankki (Viitattu 19.1.2026).

Propaganda, kirjallisuudentutkimus Tieteen termipankki (Viitattu 19.1.2026).



16. tammikuuta 2026

AL-sludge - mikä tekoälymössö?

Viimeisten viiden vuoden aikana olen alkanut ihmetellä, miksi tutkimustieto ei enää näytä perustuvan luotettavaan lähdeaineistoon? Opinnoissa - kurssi kerrallaan  - palataan samoihin aiheisiin ja aineistoihin, jotka perustuvat moneen kertaan kierrätettyihin samoihin aineistoihin ja lähteisiin.

Arkihavainnot ovat saman kaltaisia.



Internet tuntuu heikentyneen viimeisten vuosien aikana hitaaksi ja epäluotettavaksi välineeksi. Tavallisten asioiden hoitamisesta on tullut hidasta ja hankalaa, välillä kokonaan mahdotonta. Aika kuluu pelleilyyn teknologian kanssa. Samoja tietoja kysellään yhä uudelleen eikä enää tahdo selvitä, kuka niitä kysyy ja mihin tarkoitukseen - ja miksi moneen kertaan ennalta annettuja tietoja ei lopulta kuitenkaan viranomaisrekistereistä tai terveydenhoidosta löydy. Mihin tiedot katoavat? Aika kuluu taisteluun teknologiaa vastaan. Al näyttää tekevän päätöksiä, mutta sen todistaminen on käynyt mahdottomaksi.

Onko Al otettu käyttöön liian nopeasti - emme ole kyenneet vastaamaan sen asettamiin haasteisiin kansalaisyhteiskunnan, demokratian toiminnalle? Onko tieto alkanut perustua mahdollisimman halvalla ja nopeasti tuotettuihin geneerisiin lähteisiin? 

Vaikuttaa siltä, että Al-painotteisuus niin arkielämässä kuin tutkimuksessa on jo johtanut tilanteeseen, jossa generatiiviset tekoälyjärjestelmät on koulutettu ”tekoälymössöksi” (Al sludge: tekoäly tuottaa jatkuvasti kopioita kopioiden kopioista teoksista, joita syötetty ns. ”harjoitusaineistoina”.) 

Ryhtykäämme määrittelemään käsitettä ”huippututkimus” tieteellisestä, kriittisestä näkökulmasta.

Kansalaisyhteiskunta vaatii  monitieteistä tutkimusta.

Saamme vaatia, että määrärahoja yliopistoissa, tutkimislaitoksissa ja korkeakouluissa myönnetään sellaisen monitieteisen tutkimuksen tekemiseksi, joka on myös kansainvälisesti vertailukelpoista.

”Huippuyliopisto” ei ole laitos, joka keskittyisi ainoastaan muutaman näkökulman pönkittämiseen, laitoksen oman rahoituksen varmistamiseksi. ”Huippututkijat”  on saatettava yhteen siten, että kriittinen ajattelu on sallittua – huolimatta siitä, että eri tutkimusaloilla tutkimuskirjallisuudessa käsitteiden sisällöt poikkeavat toisistaan.  Käsitteet ovat tekstiä, jota luodaan tekstintutkimuksella ja tieteellisen kirjoittamisen metodeilla. Uusia yhteisiä käsitteitä luodaan tutkimusta tekemällä. Tämä edellyttää kuitenkin Al-metodien kriittistä arviointia tuoreen, kansainvälisen tutkimustiedon avulla. 

Suomessa on ryhdyttävä tekoälyn kehityksen seuraamiseen useasta eri näkökulmasta.

Tekoälyä ei voi ottaa nopein arkisovelluksin käyttöön ilman, että tutkitaan ensin harjoituksina, vähitellen, sen seurauksia ihmisten arkeen, kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja demokraattiseen päätöksentekoon. Uuden teknologian käyttäminen ei ole mikään itseisarvo. 

Algoritmisten järjestelmien riskejä on listattu, mutta konkreettiset, käytännön toimenpiteet näyttävät jäävän huomiotta ja hyvin vähäiselle julkiselle keskustelulle. - Siitä huolimatta tiedostamme, että Al voi estää - minä hetkenä hyvänsä - koko Internetin käytön nykyisessä muodossaan. 

"Taide ja kulttuuri voivat toimia merkityksen rakentajina, dialogin avaajina, jotka auttavat hahmottamaan toivottavia tulevaisuuksia ja luomaan yhteistä ymmärrystä", kirjoittaa yliopistotutkija Kai Lehikonen 15.1.2026 Taideyliopiston blogissa.

Taidetila Forum Boxissa olemme havainneet jo 1990-luvun puoivälissä, että eri taiteilijasukupolvet yhdessä voivat kohdata ja rakentaa luottamusta suhteessa taideyleisöön, ihmisiin, kansalaisiin.

Tehtävä jatkuu. 

Taiteilijoiden ja taideyleisön keskustelussa esiintyvät nyt Kai Lehikoisen esille nostamat kriittisen medialukutaidon, empatian, dialogin, kuvittelukyvyn; "taide puhuttelee tunteita ja arvoja, inspiroi innovaatioita".

Lehikoisen tieteidenvälinen - Interdisciplinary - tutkimus hyväksyttiin hiljttain arvostettuun Routledgen julkaisusarjaan. 

Lehikoinen, K. 15.1.2026. Taideyliopiston blogi. https://blogit.uniarts.fi/kirjoitus/miksi-taide-ja-kulttuuri-ovat-olennaisia-tulevaisuudelle-megatrendien-nakokulmasta/ (Viitattu 16.1.2026).

Lehikoinen, K. 2025.Creativity, Society, and the Role of Socially Engaged Art in Higher Arts Education. Kirja vapaasti kaikkien luettavissa, pysyvä osoite Lehikoinen, K. 2025. (Viitattu 16.1.2026).

Yleistajuinen lähde: Tekoälyn vastuullinen hyödyntäminen. Miksi uudet teknologiat vaativat eettistä harkintaa? Algometristen järjestelmien riskejä. Suomi.fi. https://kehittajille.suomi.fi/oppaat/vastuullinen-tekoaly/dataetiikka/uudet-teknologiat. (Viitattu 16.1.2026).