Hirvestä saa poron, mutta porosta ei saa millään hirveä

Hirvestä saa poron, mutta porosta ei saa millään hirveä, kertoo sysmäläinen sananparsi. Miten niin?

– Jos panet hirvipaistin uuniin, se voi palaa poroksi. Poro taas ei voi palaa hirveksi. Heh. 

Norjalaisessa kansanperinteessä sama geometrinen kuvio on kuitenkin merkannut neuleissa sekä hirveä että poroa.

Ennustin blogissa viime syksynä kahvinporoista, että lunta ei tule ja vuosi 2013 päättyy vihreään. Olen jo vuosia ihmetellyt, miksi lähes kaikki karjalaissukuiset Vepsät osaavat ennustaa kahvinporoista ja vihreä on heille lempiväri. Vihreä on vaikea väri, sanovat monet maalarituttavat. Valokuvasin metsässä ja otin vihreän värin tarkkailuun. Ajattelin, että vihreän paras kaveri eli kontrastiväri on punainen.

Hirvestäjillä on ollut tapana käyttää metsässä punaista pipoa. Myös muita metsässä liikkuvia on kehotettu käyttämään punaista huomiovärinä. Kuluneena metsästyskautena väritys on kuitenkin muuttunut oranssiksi. Syynä on uusi lakiasetus. Metsästäjien päähineistä tai vaatteista kaksi kolmasosaa pitää olla jatkossa oranssia. Pykälä astuu voimaan 2014 helmikuun alusta, mutta vaikutti vaatetukseen jo viime metsästyskaudella.

Asetuksen taustalla on punavihersokeudeksi kutsuttu ilmiö, jossa silmä ei erota punaista, jos tausta on vihreä. Tämä on hyvä tietää, jos  suunnittelee villasukkaan porokuviota. Oranssi on punaista parempi huomiovärinä. 

Ylipäänsä erotamme värejä ja värisävyjä yksilöllisesti sen mukaan, millaiset sattuvat olemaan silmiemme verkkokalvojen tapit. En ole päässyt tappejani näkemään. Diagnostisoidusta punavihersokeudesta kärsii kuitenkin vain noin 6-8 % miehistä ja alle prosentti naisista.

Ajattelin alun perin julkaista oranssin porojutun neuleblogissani, mutta aurinko porottaa koko maailmaa. Metsässä ja metsästä elävät lukevat Ympäristölehteä. Ympäristöhän koskee koko ihmiskuntaa, erityisest ilmastonmuutoksen kannalta. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaiseman lehden vuoden 2012 numerossa 8 sattui löytymään hieno valokuvasarja poroista.

Bryan ja Cherry Alexander olivat tehneet kuvausretken Ural-vuorten juurelle, Jamalin niemimaalle. Artikkelissa pohjoissuomalainen ympäristötoimittaja Timo Sipola kuvaa, kuinka arktinen tundra Euraasiassa on muuttumassa metsäksi luultua nopeammin. Paju, leppä ja matalat varvikot kasvavat nyt nopeasti lehtimetsiksi ja muodostavat hiilinielun, joka vauhdittaa ilmastonmuutosta. Metsä on alkanut kasvaa sisältä päin eikä etelästä käsin, kuten tähän asti on varmaksi tiedetty. Pusikot haittaavat jo porojen elämää, laiduntamisalueet pienenevät, ja poromiehet pyrkivät välttämään metsiköitä vaellusreiteillä.

Nappasin kuvan sysmäläisestä metsästä Kamiovuorella syyskuussa 2013.

Olemme nähneet tänä talvena metsässä lunta parin hiutaleen verran. Jos mitään ei tehdä, vaikuttaako ilmastonmuutos jo parissa vuosikymmenessä myös suomalaisten metsien aluskasvillisuuteen, pensastoon tai jopa puustoon?

Asioita on hyvä pohtia, jotta niillä on tapana selvitä. Karjalan ja Vepsän kielissä sana poro löytyy merkityksissä sakka, pöly ja tuhka. Kahvinporo on kahvin sakkaa eli jätettä. Viroksi poro on ”pori”. Satakunnan kansainvälinen musiikkifestivaali järjestetään siis vuosittain porossa. Tallinnassa poro on suomalaisen örkin synonyymi. Sysimetsässä sanotaan, että poropeukalolla on peukalo keskellä kämmentä ja porokelloksi kutsutaan puheliasta ihmistä.