Sivuaako tutkimuksesi tai kirjoitustyösi Suomen nykytaiteen kansainvälistymiskehitystä? Ota yhteyttä

Avasin Kain Tapperin alablogissa uuden sivun

Germany. Museumsberg Flensburg, Totem und Fragment, 2004

Lisäksi ryhmittelin blogin aineistoa uudelleen. Loin yläpalkkiin otsikoita, joista pääsee suoralla linkillä ao. kohteisiin. Yläpalkista löytyy myös työpäiväkirja, jota olen pitänyt 11.9.2013 lähtien. Se on hyvä kirjoittajan apuväline. Arkistoprojekti, matkapäiväkirja yläpalkissa

Täällä löytyy uutta tietoa, jota voi verrata suomenkieliseen aineistoon, kotimaisessa bibliografiassa. Etsitkö tutkimusaihetta Pro Gradu -työhösi tai sivuaako aiheesi Suomen nykytaiteen kansainvälistymiskehitystä 1990 - 2010 -luvuilla? Ota yhteyttä taidepiika@gmail.com

Totem und Fragment, 2004. Yhteistuotanto: Museumsberg Flensburg, 30.11.2003-1.2.2004, Sönderjyllands Kunstmuseum, 13.3.-23.5.2004. ISBN 3-928404-12-1. Painos loppunut, ei todennäköisesti löydy Suomen tutkija-arkistosta. Kielet saksa ja tanska. Muutama kappale löytyy tutkimuskäyttöön täällä.

Tapperin arkistoprojektissa uutisia, uutta materiaalia 2013

Kirjoitin tänä aamuna Kainin arkistoon uuden tekstin julkisesta työstä, jonka rakensimme Tanskan valtion museoon, Kongernes Jelling, 2001. Linkki tässä

Kirjoittaessani syntyi oivallus siitä, kuinka paljon työtä tarvitaan julkisen teoksen tekemiseksi. Kuinka monien eri ihmisten ja tahojen yhteistyötä se vaatii. Taiteilijalta edellytetään monenlaista ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta, jota ei voi opiskella missään taidekoulussa tai yliopistossa. Toisaalta, mitäpä outoa siinä olisi, että työkokemus syntyy työtä tekemällä. 

Kuvat juttuun on lähettänyt minulle kuvanveistäjä Kaija Kontulainen (os. Pekkarinen), joka oli mukana Kööpenhaminassa tekemässä työtä kanssamme. Toinen apulaisista oli kuvanveistäjä Riku Riippa. Ja kolmas nuori kuvanveistäjämme Joakim Sederholm tuli mukaamme Jellingeen, kun työ asennettiin paikalleen museon uudeksi aulaseinäksi. Tässä kuvassa vain pieni osa seinäreliefistä, tekovaiheessa Kööpenhaminassa.

Kainilla oli tapana työllistää nuoria kuvanveistäjiä mestari-kisälli -perinteen mukaisesti. Hän oli omaksunut mallin erinomaisena koulutusmuotona työskennellessään itse kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen apulaisena, viiden vuoden ajan. Kainin mielestä oppi, jota hän sai Tukiaisen kanssa työskennellessään, oli parempi ammatillinen koulutus kuvanveistäjän työhön kuin mitä hän oli saanut silloisessa Kuvataideakatemiassa. 

Aimo Tukiaisen kanssa Kain pääsi harjoittelemaan myös julkisten teosten tekemistä. Ammatilliseen osaamiseen sisältyy paljon työtä, josta nykyään käytetään sanaa "tuottaminen". On osattava laatia sopimustekstejä, osattava neuvotella ja tiedottaa. On laadittava toimintasuunnitelmia ja budjetteja ja opeteltava hankkimaan rahoitusta. Jo Tukaisen aikoina täytyi verkottua, toimia yhteistyössä, tiedottaa asioista. 

Kainin omassa korkeakoulussa opimme, että on uskallettava ja opeteltava olemaan avoimesti oma itsensä. Täytyy olla hirveän rohkea. Ja sitä ennen, ihan ensimmäiseksi täytyy ilkeästi raivata itselleen aikaa ja tilaa sen oman luovan työn tekemiseen. Jos ei ole taidetöitä, joita panna esille, ei ole myöskään mitään näyttelytoimintaa. Pitää olla ahkera. Taidetta tehdään joka arkipäivä. Taiteilija on se, joka tekee taidetta.

Kain oli Aimo Tukiaisen apulaisena juuri ne vuodet, kun Tukiainen teki Helsinkiin Mannerheimin Ratsastajapatsaan, nykyisen Kiasman edustalle. Melkoinen urakka kaikkine patsasta edeltävine kilpailuineen. Vaadittiin hermoa! - Työssä pitää olla hermoa, sanoi Tukiainen ja niin sanoi myös Kain.  Mannerheimin perinnesäätiö, ratsastajapatsas (15.9.2013)

Näistä asioista keskustelimme Kainin kanssa. Kirjoitin muistiinpanoja päiväkirjoihin. Pidin muisteluja ja Kainin keräämää materiaalia kultuurihistoriallisesti merkittävänä aineistona ja tallensin sitä työhuoneeseeni Helsingissä. Niin kauan kuin pystyin siellä sellaista ylläpitämään. Viimeiseen viiteen vuoteen en ole voinut pitää mitään työhuonetta, vaan noin 20 neliötä täyttävä arkisto on säilytetty ystävän autotallissa. Ensi viikolla varasto on tyhjennettävä. Olen tietysti iloinen, että saan vihdoin vuosien jälkeen taas materiaalia käsiini. Mihin ihmeeseen minä panen sen? Tämä minua kiusaava siivous- ja järjestelytyö nopeuttanee tätä arkistoprojektia. Nyt kerään hermoa, työssä täytyy olla hermoa! Tanska, National Museum of Denmark, Jellinge-reliefi 2001

Olen deponoinut noin 50 Kain Tapperin teosta yleisön nähtäville Helsinkiin. Kain Tapper -kokoelmat löytyvät Sairaala Ortonista/Galleria Orton, Ruskeasuo, Helsinki Kain Tapperin teokset esillä Helsingissä 2013

Nuorten näyttely 2013 Sysmän kirjastossa uutisotsikoiden takana

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi 10.9.2013 "Sysmän kirjasto muuttaa kunnantalon valtuustosiipeen".

Valtuustosiivestä osoitetaan kirjastolle noin 650 neliön tilat. Muutostöiden kerrotaan valmistuvan vuoteen 2015 mennessä. Budejtti kalustoineen on 0,7 miljoonaa euroa.ESS artikkeli 428048, 10.9.2013 klo 17.22 /(Linkki Tark. 14.9.2013).

Itä-Häme julkaisi saman uutisen kolme minuuttia aiemmin omilla verkkosivuillaan, vain artikkelin numeroviite on eri, artikkeli 42806. Itä-Häme, artikkeli 428046, 10.9.2013 klo 17.19

Nuorten näyttely "Minun kirjastoni" on ollut helmikuusta 2013 lähtien ripustettuna Sysmän kunnankirjaston porraskäytään. (Portaikkoon, koska kirjastossa ei ole varsinaisia näyttelytiloja) Näyttelyssään nuoret ovat pohtineet eri tilojen käyttöönottamista kirjastolle sekä tehneet arkkitehtisuunnitelmia. Nuoret kertovat tulevaisuuden Sysmän asukkaina, mitä he edellyttävät kirjastotilaltaan.

Jäämme nyt odottamaan uutisten kommentointia paikallislehti Lähilehdessä. Se ilmestyy aina keskiviikkoisin. Seuraavan kerran 18.9.2013 Lehden verkkosivuja on päivitetty 11.9.2013, mutta uutisotsikoissa kirjasto ei vielä näy Lähilehti, Sysmän Sanomat Oy. (Tark. 14.9.2013 klo 10.56)


Sysmässä on myös talvisin pakkasilloin auki yksi tila silloin, kun kahvilat ovat jo kiinni. Sysmän kunnankirjasto.

Kirjasto on koko kylän yhteinen olohuone.

Nuorten näyttely, Sysmän kirjaston portaikossa parhaillaan.

Lukusali on kohtamispaikka ja työpaikka niille vapaa-ajan asukkaille, jotka haluaisivat työskennellä täältä käsin. Tilastollisesti suurin osa kunnan veronmaksajista ja palveluyritysten ylläpitäjistä (ja vapaa-ajan kuluttajista) on pian eläkeikäistä väestöä, joka tarvitsee asianmukaisia palveluja myös kirjastotoimelta.

Jos tarvitset hissiä, mene ensin takaisin ulos ja soita ovikelloa. Kirjastoon ei pääse ilman saattajan apua. Vertaa kirjastolaki, mitä sanotaan saavutettavuudesta Finlex, kirjastolaki

 

Rollaattori on käytössä, kun ensin pääset yläkertaan.

Vain kirjastosta on mahdollisuus päästä niiden arkistolähteiden äärelle, joita tarvitaan työn tekemiseksi etätyönä. Kirjastosta on yhteys verkkoaineistoon, lähteisiin, joihin ei voi päästä kotikoneelta. Tällä on taloudellisia seurauksia elinkeinoelämälle, ihan riippumatta siitä, arvioidaanko niitä vai ei.

Kirjastolle on toivottu uusia tiloja jo vuosien ajan. 

Nuorten näyttely "Minun kirjastoni", Sysmän kunnankirjaston portaikko, 2013.

Väestöstä noin 80 % odottaa suurella mielenkiinnolla uutisointiin taustoitusta ja lisätietoja: millainen on uuden kirjaston arkkitehtisuunnitelma ja miten ihmisten toiveet otetaan huomioon? 

Kirjasto on kaikkien yhteinen tila.

Nuorten näyttely,  Minun kirjastoni, 2013

Nuoret ovat Sysmän nykyisiä ja tulevia asukkaita. Nyt tehdyt päätökset vaikuttavat heidän arkielämäänsä, mutta myös siihen, onko seutukunta houkutteleva asuinpaikka myöhemmin aikuisiällä? Halutaanko tänne muuttaa takaisin opiskelujen jälkeen? 

Halutaanko oma perhe perustaa tänne ja kasvattaa omat lapset täällä? Muuttaisiko tänne?

Mitä ovat seudun tarjoamat palvelut?

Laadullisin mittarein asiota tutkittaessa nyt tehtävät arkkitehtisuunnitelmat vaikuttavat koko seutukunnan elämään, erityisesti elinkeinoelämään ja talouteen, vielä syntymättömien sukupolvien elämään, ehkä 2030 - 2040 -luvuille asti.

Nuoret ovat esittäneet toiveensa kirjastonäyttelyssä. Kirjastonäyttelyn 2013 avulla nuoria on voitu kuulla. Nyt viimeistään tulee nuoria myös auditoida eli kuunnella - asianomistajina. 

Kirjaston näyttely on Kansankäräjät, joihin myös nuoret ovat osallistuneet 2013.

Nuorten näyttely, Minun kirjastoni, 2013

Nuorten näyttely, Minun kirjastoni, 2013

Nuorten näyttely, Minun kirjastoni, 2013

Kirjoitin aiheesta tässä blogissa myös osana Artefaktit -näyttelyäni Sysmän kirjastossa, avoinna syyskuun loppuun asti. 

Sivulla käynyt 14.9.mennessä yli 400 näyttelyvierasta.

Linkki tässä http://taidepiika.blogspot.fi/p/artefacts.html

Kain Tapper Sysmän kirjastonäyttelyssä 30.9.2013 asti

Kain Tapperin arkistoa rakentaessani löydän yhä tallentamatonta materiaalia hänen elämästään - SYSMÄSSÄ! Tapperin ateljee oli täällä vuosina 1993-2004 ja se on jättänyt jälkensä myös paikkakunnan elämään.

Kain teki Ransusta patsaan Tampereelle Ransu-puistoon ja YLE TV 2 kuvasi patsaan tekemisen vaiheet Helsingissä Kainin ateljeessa Lallukan taiteilijakodissa sekä ateljeessa Sysmässä. Veistos löytyy nykyään Ransupuistosta, Tampereelta. Ransupuisto, Pirkkala, Tampere

Kirjastonäyttelyyn löytyi nyt Sysmästä muistona valokuva Kainista ja Ransusta. Eevaliisa Holma-Kinnunen loi vuonna 1977 Ransun hahmon sysmäläisen nukketeatterin Musta ja Valkoinen -ratsu, käyttöön. Kain teki Yleisradion pyynnöstä karvakuonosta patsaan. Ransun ja Kainin kohtaamisesta tehtiin elokuva: mitä tarkoittaa kuvanveistäjä ja miten veistos tehdään alusta lähtien savesta, muovailemalla rungon päälle? Miten veistoksia valetaan pronssiin?

Myös Ritva Heinon - bu itu - töitä esillä kuratoimassani Sysmän kunnankirjaston näyttelyssä, avoinna 30.9.2013 asti. Kuvassa Willanikkareitten uusin jäsen: Caris Kamar, jonka juuret ovat Itä-Hämeen ystäväkaupungissa Tartossa, Virossa. Yhteisöllisten näyttelyjen ja tapahtumien avulla luodaan uusia, suoria kontakteja.

Kirjastonäyttelyn työt vaihtuvat  koko syyskuun 2013 ajan. Esillä itä-hämäläisten tekijöiden omaa kädentaitoa ja osaamista. Koska kirjastossa ei ole varsinaista näyttelytilaa, Ritva Heinon näyttely laajeni nyt kirjaston seinien ulkopuolelle - Suomen kauneimmaksi mainitun kirjakaupan yläkerran yhteisötilaan. Näyttelyn päivitys, linkki tässä Artefaktit näyttely Sysmän kirjastossa 30.9.2013 asti

Sysmän kirjakauppa sijaitsee kylän pääraitilla Sysmäntiellä.

Eilen tapasin siis sysmäläisiä, Itä-Hämeen kulttuuria kantavia naisia vapamuotoisessa omassa yhteisössä: vanhanajan ompeluseurassa Willanikkarit. Kulttuuriaiheista materiaalia kerätään. 

Käsityön juhlavuotena 2013 naiset ovat kokoontuneet kirjakaupan yläkerran yhteisötilassa säännöllisesti, aina joka toinen viikko torstaisin

Sysmässä toimi vuosikymmenien ajan Wanhan Kertun nykytaiteen galleria. Aineistoa Suomen nykytaiteilijoista saattaapi löytyä useampaan kirjaan asti. Jännittävää.

Yhteistötilat ovat mielenkiintoisia kulttuurituottamisen: taiteen ja liiketaloudellisen tutkimuksen kannalta. Aalto-yliopistossa on tehty paljon tutkimusta tässäkin asiassa viime vuosikymmeninä. Vapaa, avoimella periatteella toimiva yhteisöllisys innostaa ja kannustaa. 

Entiset talkooperiaatteeseen nojaavat yhdistysmallit alkavat olla Out of Fashion. Nyt halutaan vapaata, avointa toimintaa. Syntyy uusia sateenvarjo-yhteisöjä, uusia luovia ideoita, toimintatapoja ja verkottumisen malleja.  Ja kun käytössä on uusin teknologia, viestinnän välineet ja verkostot, tiedotustoiminta on muuttanut muotoaan. 

Käytössä on Facebookit, blogit, internet-sivut, jotka ovat verkottuneet eri projektein ja kulttuurituotannoin valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti. Näyttelytoimintani avulla yritän tutkia, mitä ovat nämä heijastusvaikutukset talouteen. 

Näitä asioita tutkitaan laadullisten mittareiden avulla. Niillä arvioituna yhteisötilojen toiminnalla sattaa olla suuri liiketaloudellinen merkitys: vaikutuksia vuosikymmenien päähän. Pelkkä kvartaalitalouden kassavirta-ajattelu näyttäisi olevan jo vanhanaikaista, ei enää tuota voittoa. Mitä ovat uudet ajattelumallit?

Voisiko käyttää yhteisöllistä luovaa pääomaa? Se on mittaamattoman arvokasta, suojelukohde kuten luonto. Mitä on yhteisöllinen luova toiminta? Se saattaa kannustaa oma-aloitteisuuteen, uuteen yritystoimintaan tai sellaisen kehittämiseen. Luo uusia työpaikkoja. Pitäisikö se myös Suomen asutettuna? Yksi pieni viiden miljoonan väestö kun mahtuu ihan helposti yhteen ainoaan Euroopan kaupunkiin. 

Kain Tapper arkistosta löytyy matkapäiväkirja, tervetuloa kirjoittamaan!

Tervetuloa matkalle! Kain Tapper -arkiston yläpalkista löytyy nyt uusi otsikko "Arkistoprojekti, näyttelyn kokoaminen eli matkapäiväkirja" Kirjoitan ja kuvitan sinne ja julkaisen matkan varrella muittenkin tekstejä. Kain Tapper Arkisto, matkapäiväkirja

Itä-Häme, toimittaja Kaisa Hako, 7.7.2012. Kokosimme Sysmän kirjastoon näyttelyn heinäkuuksi 2012, osana kuratoimaani näyttelyä "Lallukan taiteilijoiden kesä Maila talvio -salongissa" 27.5.-19.8.2012, Itä-Hämeen museon alue, Hartola. Sysmän pikkuriikkinen kirjastotila on erittäin tärkeä näyttelykeskus ei vain Sysmässä, vaan Päijät-Hämeen alueella.

Uusi alablogi - KAIN TAPPER Arkisto

Perustin tänne uuden alablogin: Kain Tapper Arkisto - Archiving files project. Tarve syntyy siitä, että hänellä ei ole omia internet-sivuja, ja arkistoitavaa materiaalia tulee nyt saattaa digitaaliseen muotoon. Kainin kuolemasta tulee kuluneeksi 10 vuotta 2014. 

Kokoan työryhmää Kain Tapperin näyttelyn järjestämiseksi lähivuosina. Löytyy teoksia, joita ei ole aiemmin nähty Suomessa tai koko Euroopassa. Minulla on vain yksi pää ja kaksi kättä. Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä. Tämä on avoin kutsu. Toimin avoimella yhteistyöperiaatteella. Päivitän tietoja jatkossa alablogissa, löydät sen tämän sivun oikeasta reunasta. Linkki vielä tässä KAIN TAPPER - Arkisto - Archiving files project

Taidetila Forum Box on Kain Tapperin aloitteesta vuonna 1996 perustettu, taiteilijavetoinen vapaa taiteen tila. Kuvassa jäseniä kuvanveistäjä Pekka Pitkäsen näyttelyn avajaisissa, 2001. 

Kuvan otti ajastimella valokuvaaja Seppo Saves (ylhäällä vasemmalla), vieressä taidemaalarit Markus Konttinen, Teemu Saukkonen ja Ulla Rantanen. Keskellä kuvanveistäjät Pirkko Nukari ja Pekka Pitkänen, taidemaalari Susanne Gottberg ja kuvanveistäjä Kain Tapper. Edessä kuvanveistäjät Pekka Kauhanen, Maija Vainonen-Gryta, tuottaja Virpi Näsänen ja tämän tekstin kirjoittaja Riika sekä kuvanveistäjä Tapio Junno.

Kuvanveistäjä Pekka Pitkänen on Forum Boxin perustajajäsen. Hänen yksityisnäyttelynsä on juuri avattu Helsingissä. Lisätietoja Forum Box, kotisivut sekä Facebook Facebook Forum Box

Taiteilijan omat kotisivut Sculptor Pekka Pitkänen, Home site