Kuvanveistäjä Aukusti Veuron (s. 1886, k. 1954), pronssiveistosta Vasikanjuottaja pidetään Hämeenlinnan vanhimpana julkisena veistoksena. Työ on tehty vv. 1950-1954 ja se löytyy Hämeenlinnan Taidemuseon edustalta, vilkasliikenteisen Viipurintien kohdalla. Kuitenkin jo viisi vuotta aikaisemmin, vuonna 1949 Veurolta valmistui Hämeenlinnaan runoilija Larin-Kyöstin muistomerkki.
14. maaliskuuta 2014
Aukusti Veuron jäljillä: risteytyvätkö suomalaisen kuvanveiston modernismi, postmodernismi ja nykytaide jo vuonna 1949?
7. maaliskuuta 2014
Kaikille avoimia piirustusiltoja Hämeenlinnassa
Hämeenlinnan Taiteilijaseura ry järjestää kaikille avoimia piirustusiltoja seuran työhuoneella Taidekasarmilla aina keskiviikkoisin klo 18-20. Innostuin mukaan croquis-harjoituksiin, mallin asento vaihtuu alussa 2 min välein. Päivitys Maalaukset -blogissa http://taidepiika-maalaukset.blogspot.fi/
Lisätietoja
Hämeenlinnan Taiteilijaseura ry http://www.hameenlinnantaiteilijaseura.fi/
Hämeenlinnan Taidekasarmi http://www.taidekasarmi.com/
Lisätietoja
Hämeenlinnan Taiteilijaseura ry http://www.hameenlinnantaiteilijaseura.fi/
Hämeenlinnan Taidekasarmi http://www.taidekasarmi.com/
1. maaliskuuta 2014
Kevättä ilmassa
Varpunen maaliskuussa jo kesäpuvussa, nokka mustana
Päivitys tänään valokuvausblogissa sarjassa "Metsä kaupungissa, Hämeenlinna" Forest in city, Hämeenlinna 2014
28. helmikuuta 2014
TEE ITE - Kajahtaneet kudelmat 30.3.2014 asti
TEE ITE – Kajahtaneet kudelmat
GÖR SJÄLV – Galna stickningar
Annantalo, käyntiosoite Annankatu 30, 00100 Helsinki
15.2.-30.3.2014
Näyttelyyn Vapaa pääsy
Annantalon taidekeskus sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa,
Kampin alueella, osoite Annankatu 30, 00100 Helsinki.
Kävin tutustumassa näyttelyyn ja samalla lasten ja nuorten taidekeskuksen toimintaan. Ohjelmassa on parhaillaan mm. Taideneuvola, Teatteria ja Naperokino. Koko ohjelma löytyy osoitteesta http://www.annantalo.fi/
TEE ITE - näyttelyyn on koottu 17 teoskokonaisuutta ehdotuksista,
jotka osallistuivat TEE ITE – Kajahtaneet kudelmat SM-kisoihin 2013.
Kilpailutöiden tuli täyttää tekstiilityön määritelmät. Osa teoksista on toteutettu
yksin, osa ryhmätyönä, tekijöiden ikähaitari kulkee päiväkotilapsista
eläkeläisiin. Kaikki kisaan osallistuneet lasten työt ovat mukana
kuvakoosteena.
Johanna Seppä: Mummohousut |
Riikka Harjusaari, Hämeenlinna: Jos jouluna ei ole lunta |
Annukka Mikkola, Espoo ja Kristiina (Tikke) Tuura, Helsinki: detalji teoksesta Syli. |
Leikkimielisiin SM-Kisoihin saattoi osallistua myös videolla. Toisen sijan sai Hämeenlinnan Visuaalisten taiteiden koulu Aimo teoksesta Taru Neuleiden herrasta.
|
Tekeminen jatkuu näyttelyn ajan Annantalolla. Yleisö
voi kutoa kangaspuilla, solmia ryijyä verkkoon tai peuhata leikkinurkissa.
Lasten kirjakahvila toimii näyttelyn ajan käsityökahvilana.
Yksityiskohta teoksesta KUI - nonstop -pajan yhteisöteos, Joensuun taidemuseo ONNI. |
Hanke toteutettiin vuonna 2013 avoimella yhteistyöperiaatteella valtakunnallisena projektina, niin sosiaalisessa mediassa kuin livetapaamisissa. Alkuperäisenä kokoonkutsujana toimi muotoilukasvatuksen läänintaiteilija Mari Savio. Osallistuin projektiin järjestämällä Artefaktit -näyttelyn yhteistyöperiaatteella Sysmän kirjastossa syyskuussa 2013. Koostin näyttelyn myös blogisivuille ja se verkotettiin tiedotuksessa osaksi kokonaisuutta Artefaktit -näyttelyn blogi
Lisätietoja Annantalo TEE ITE - Kajahtaneet kudelmat
TEE ITE Wordpress http://kajahtaneetkudelmat.wordpress.com/about/
TEE ITE Facebookissa https://www.facebook.com/teeite
25. helmikuuta 2014
Seinästä seinään - katsaus virolaiseen nykymaalaukseen avattu tänään
Seinästä seinään - virolaisen nykytaiteen näyttely kiertää Suomea. Ripustimme eilen Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa ja näyttely on avattu tänään. Juttu Hämeen Sanomissa 25.2.2014.

Hämeenlinnan kirjaston maamerkkinä on kuvanveistäjä Nina Ternon pronssiveistos Kullervo, 1983.

Hämeenlinnan kirjaston maamerkkinä on kuvanveistäjä Nina Ternon pronssiveistos Kullervo, 1983.
Huimaavia maalauksia. Kiipesin kattoon, kun Valeri Vinogradovin öljymaalausten sarja Metsä ripustettiin pisimmälle seinälle. Useimpien maalausten koko noin 185 x 145 cm.
Yleisnäkymä näyttelyn ripustusvaiheessa. Kuva: Jussi Lahdensuo.
Yleisnäkymä näyttelyn ripustusvaiheessa. Kuva: Jussi Lahdensuo.
Yleisnäkymä näyttelyn ripustusvaiheessa. Vasemmalla Tiit Pääsuken maalaus Romulus, akryyli ja öljy kankaalle, 180 x 185 cm, 2012. Oikealla Pääsuken maalaus Vapaudenaukioni, akryyli ja öljy kankaalle, 145 x 130 cm, 1980-2007. Kuva: Jussi Lahdensuo.
Yleisnäkymä näyttelyn ripustusvaiheessa. Tiit Pääsuken teokset Majakalle, akryyli ja öljy levylle, 108 x 110 cm, Vahtikoira II, akryyli ja öljy kankaalle, 2013 sekä Vesimerkit, akryyli kankaalle, 170 x 160 cm, 2013. Kuva: Jussi Lahdensuo.
Kiertonäyttelyn tuottaa Suomeen Tuglas-seura. Kuvassa vasemmalla Kanta-Hämeen Tuglas-seurasta Anneli Lahdensuo. Oli mukava saada tutustua neljän taiteilijan teoksiin lähietäisyydeltä.
Teretulemas! Näyttelyyn on vapaa pääsy, esillä Hämeenlinnan pääkirjastossa kirjaston aukioloaikoina 9.3.2014 asti. Osoite ja aukioloajat tässä https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/paakirjasto
Hämeenlinnasta näyttely siirtyy Kokkolan Visu-galleriaan 12.3. - 19.4.2014. Lisätietoja Tuglas-seuran sivuilta, linkki tässä http://www.tuglas.fi/
23. helmikuuta 2014
1129 paria villasukkia
Kuvasin neuleeni Hämeenlinnan entisessä naisvankilassa, Hämeen linnassa. Miksi?
Suomen naisvangit keskitettiin Hämeenlinnan naisvankilaan vuodesta 1882 aina vuoteen 1972.
Naisten rikollisuus on kytkeytynyt vaikeisiin sosiaalisiin oloihin sekä yhteiskunnan arvoihin ja moraalikäsityksiin. Työvankeudessa 1800-luvulla suurin osa naisista oli tuomittu irtolaisuudesta. Noin puolet naisista oli tuomittu lapsen tai sikiön surmaamisesta.
Vankilassa naisten tuli tehdä tuottavaa työtä, kuten langankäsittelyä, kankaanvalmistusta ja kudontaa. Naiset valmistivat tilaustuotteita yksityisille, valtion laitoksille ja muille vankiloille. Esimerkiksi vuonna 1906 neulottiin yhden vuoden aikana 1129 paria villasukkia.

Lisätietoja http://www.hameenlinna.fi/Vankilamuseo/
Suomen naisvangit keskitettiin Hämeenlinnan naisvankilaan vuodesta 1882 aina vuoteen 1972.
Naisten rikollisuus on kytkeytynyt vaikeisiin sosiaalisiin oloihin sekä yhteiskunnan arvoihin ja moraalikäsityksiin. Työvankeudessa 1800-luvulla suurin osa naisista oli tuomittu irtolaisuudesta. Noin puolet naisista oli tuomittu lapsen tai sikiön surmaamisesta.
Vankilassa naisten tuli tehdä tuottavaa työtä, kuten langankäsittelyä, kankaanvalmistusta ja kudontaa. Naiset valmistivat tilaustuotteita yksityisille, valtion laitoksille ja muille vankiloille. Esimerkiksi vuonna 1906 neulottiin yhden vuoden aikana 1129 paria villasukkia.
Lisätietoja http://www.hameenlinna.fi/Vankilamuseo/
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)