Lehtijutut, julkaistua Itä-Hämeen alueella, Etelä-Suomi

Vuodesta 2011 lähtien olen toiminut yhä enemmän maaseudulla, Itä-Hämeessä. Tältä sivulta löytyy Sysmässä ja Hartolassa kirjoittamiani lehtijuttuja.

2011

MUSIIKKI

Sysmän Suvisoiton avajaiset Hyvien ihmisten torilla la, 2.7. 2011.  Itä-Häme su, 3.7. 

Taiteellinen johtaja Minna Pensola ja hollantilainen Joel Walterman soittivat Händelin teemasta sovitetun uuden teoksen viululla ja alttoviululla. Haastattelin juttua varten ennakkoon Suvisoiton pääsihteeriä Matti Karhosta, joka oli muuttanut Sysmään 2005 Petteri Salomaan viimeisellä kaudella. Minna Pensola oli tuolloin alkanut ideoida uutta ohjelmistoa. Taustatyönä haastattelin toki puhelimitse myös Suvisoiton uutta puheenjohtajaa Kristiina Fromholtz-Mäkeä. Annoin myös itselleni kerrottavan, että sysmäksi häntä kutsutaan Tiina Mäeksi.

Kesällä 2011 ohjelmistossa oli mm. Olli Mustosen kantaesitys oboelle, viululle, alttoviululle ja pianolle. Olli Mustosta haastattelin erikseen Teatteritalolla Yleisradion taltioiman kantaesityksen yhteydessä.

Kuvatekstit: Suvisoiton avajaisiin keräytyi iloista yleisöä. Aino Hammar ja Birgitta Stjernvall-Järvi osallistuvat Suvisoiton tukijoukkoihin jo kolmatta vuosikymmentä.

KUVATAIDE

Kuvanveistäjä Pekka Pitkänen ilmestyi vapaa-ajan asukkaana Sysmään. Vein Pitkäsen Hartolaan, jossa hän osallistui Maila Talvio -salongin kesänäyttelyyn. 10 taiteilijan ryhmänäyttelyn kokosi silloin Hartolan kunnan kulttuurituottaja, vapaa-aikaohjaaja Anna-Maija Muurinen. Laajensimme näyttelyä Itä-Hämeen opiston pihapiiriin, Linna-hotellin aukiolle. Tein tiiviisti yhteistyötä Sysmän ja Hartolan taideharrastajien, perusteilla olevan ItTe-yhdistyksen taiteilijoiden kanssa. Rakensimme uutta verkostoa, löysimme taideharrastajia mukaan myös pääkaupunkiseudulta. Kirjoitin suunnitteilla olevista kesän taidekursseista Lähilehdessä, Kulttuurikulma, 1.6.2011. 

Lähilehti, 1.6.2011, s. 2, Kulttuurikulma, "Kuvanveistäjä Pekka Pitkänen Sysmässä ja Hartolassa", Riika Vepsä-Tapper, Hartola.

Kun Lähilehdessä 6.7.2011, s. 10 kerrottiin, kuinka Pekka Pitkäsen kuvanveistopaja aloittaa kesän taidekurssit, olin jo kurssien opetussuunnittelijana Itä-Hämeen opistossa. Pyrin tuolloin nopeasti auditoimaan opiston piiriin kuuluvien, kolmen eri kunnan taideharrastajia siitä, mitä toivomuksia heillä on järjestettävän taideopetuksen suhteen. Kesäkursseja ei voinut markkinoida enää laajemmin, kesä oli jo. Kurssit piti toteuttaa välittömästi. Tein pikaisesti suuntaa näyttävän kyselytututkimuksen. Sen perusteella suunniteltiin yhdessä ammattitaiteilijoiden kanssa työpajoja. 

Siirryin toimittajan roolista hetkeksi tuottajan ja opettajan rooleihin Tuottajana toimiessani joudun tilanteisiin, joissa olenkin yhtäkkiä itse haastattelujen kohteena. Silloin en voi journalistisen etiikan mukaisesti kirjoittaa toimittajana (Blogin projektien arkisto 2011).

Lähilehti, 18.5.2011, sivu 5

Samassa lehdessä ja samalla sivulla 18.5.2011 julkaistiin sattumalta uutinen Lallukan taiteilijakodissa Helsingissä työskentelevästä taidemaalari Antti Ojalasta. Antti Ojala oli maalannut muotokuvan Hartolan  Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtajasta, Kalevi Hanhisesta. Ojala oli jo aiemmin luvannut tulla myös opettajaksi Itä-Hämeen opiston maalauskurssille elokuussa 2011, yhdessä Leonardo da Vilhun alias Risto Vilhusen kanssa. 

Vuoden 2011 syksyllä aloimme  Antti Ojalan kanssa neuvotella myös muiden Lallukan taiteiljakodissa asuvien ja työskentelevien taiteiljoiden mahdollisesta osallistumisesta Hartolan opetus- ja kulttuurielämään. Tuloksena oli 2012 kuratoimani  näyttely (yhteisöllinen monitaidetuotanto) Hartolan Maila Talvio -salonkiin. Yhteistyössä Hartolaan ja Sysmään tuottamissani eri tapahtumissa oli 29 Lallukan kuvataiteilijaa sekä Lallukan Taiteilijaklubi ry. eli  myös sävel- ja näyttämötaiteilijat. (27.5.-19.8.2012). Yhteistyöni Itä-Hämeen opiston kanssa jatkui kesällä 2012, jolloin tuotin Hartolan opiston juhlasaliin Kesäillan klasssisen konsertin  (sellotaiteilija Risto Fredriksson, pianisti Margit Rahkonen, klarinetisti Tuulia Ylönen) sekä Lallukan näyttelijöiden iloiset iltamat (näytteljät Heidi Krohn, Anja Pohjola, Timo Närhinsalo, Ossi Ahlapuro sekä Itä-Hämen harmonikat). Myös kuvanveistäjä Joakim Sederholmin veistos deponoitiin Linna-hotellin avulla opiston pihapiiriin, osaksi Hartolan kampuksen arkea (uutistoitiin STT:n uutisena, mm. Suomen Kuvalehdessä 16.12.2011.).

Lähilehti, 18.5.2011, sivu 5

2012

KIRJALLISUUS JA KUVATAIDE

Sysmän kirjailjaresidenssi Villa Sarkiassa oli helmikuussa 2012 vieraita Italiasta. Haastattelussa kirjansitoja Valeria Bertesina ja kirjailija Roberto Nassi Vicenzasta, Venetsian naapurista.

Itä-Häme, 27.2.2012, Ajan tasalla, ss.8-9.,  "Sysmäläiset sitovat itte kirjansa"Riika Vepsä-Tapper, Sysmä.

TEKSTI (aukeama, s 2)

KUVATAIDE, MAALISKUU 2012

Julkaistu Itä-Häme, ESS maaliskuu 2012.

Haastattelin taidemaalari Lauri Lainetta Helsingissä, kun hän valmisteli retrospektiivistä yksityisnäyttelyään Maalauksia valosta ja tilasta Helsingin Taidehalliin (10.3.-22.4.2012). Näyttely kiersi suomalaisia museoita vuoden 2012 ajan. Alkuvuodesta 2012 olin Helsingissä kuratoimassa Lallukan taiteilijoiden näyttelyä Hartolan Maila Talvio salonkiin kesäksi 2012. Lallukan taiteilijakodin ateljeessa valitsimme Lauri Laineen kanssa Hartolaan esille tulleen barokkiaiheisen maalauksen.

Jutun taustatyönä kävin myös Lahdessa Galleria Nuovossa haastattelemassa galleristi Riitta Nuorivaara-Luhtasta. Hän valmisteli parhaillaan galleria Nuovon 35-vuotisjuhlanäyttelyä, mukana myös Lauri Laine. Meitä yhdistivät myös monet muut taiteiljat, joiden näyttelytoimintaa olimme tahoillamme järjestämässä. Nuorivaara-Luhtanen valittiin myöhemmin, marraskuussa 2012, Vuoden lahtelaiseksi, kiitokseksi arvokkaasta ja pitkäjänteisestä työstä, jota hän on tehnyt taiteilijoiden ja kuvataiteesta nauttivien iloksi.

LAURI LAINEEN RENESANSSIMAALAUKSET SOIVAT BAROKKIA

Näyttely "Maalauksia valosta ja tilasta" Helsingin Taidehallissa 10.3.2012 lähtien. Laineen teoksia esillä myös gallerioissa Lahdessa ja Hartolassa 2012. 

 

Taidemaalari Lauri Laine (s. 1946) työskentelee Helsingissä ja Italiassa. Laine opiskeli myös arkkitehtuuria, mutta valmistui Suomen Taideakatemian koulusta 1979. Saman tien hän lähti Italiaan, jossa hän on tutkinut erityisesti renesanssin ja barokin aikakausia. Nuori taiteilija vaikutti 1970- ja 1980 -lukujen vaihteessa myös Hartolan kulttuurimaisemassa. 

Laine toimi Helsingin Taiteilijaseuran (HTS) näyttelytoimikunnassa aikana, jolloin HTS järjesi silloisen Hartolan kansanopiston taideopetuksen kesäkursseina (1978-1985). Lauri Laine itse lähti Italiaan, mutta on pitänyt yhteyksiä Päijät-Hämeeseen näyttelyillään.

Laineen teoksia on ollut säännöllisesti esillä Lahden Galleria Nuovossa vuodesta 1983 lähtien. Maila Talvio -salongissa Laineen teoksia on ollut esillä viimeksi vuonna 1997. Tänään Laine on sukupolvensa tunnustettu taiteilija, jonka 10.3.2012 avautuva yksityisnäyttely Helsingin Taidehallissa kokoaa teoksia neljältä eri vuosikymmeneltä.

Sanotaan, että Lauri Laine tutkii suurissa maalauksissaan muotoa kuin kuvanveistäjä. Tarkastelemme öljymaalausta "Päähine ja Siipi" pohjoisen valossa. Maalauksen tausta jakautuu kolmeen lämpimään osaan. Musta on läpikuultavaa, sävyt kerroksellista kuin aika, alati liikkessä. Kuvassa on kaksi muotoa. Siipi voi olla päähine tai peitinhöyhen. Kun kysyn muodoista, taiteilija ei vastaa. Hän ei halua selittää. Kuvan sanottavan tulee syntyä katsojan mielessä, tämä on myös haaste. Lähdemme Roomaan, jossa Laine on työskennellyt vuodesta 1986 lähtien. Italialaiset muistavat Laineen osallistumisen näyttelyyn mm. Castel St. Angelon museossa, jossa on alati esillä myös vaihtuvia näyttelyitä. Laine on kiintynyt yhtä lailla Palazzo Venetsian vanhempaan nykytaiteeseen kuin Rooman uuteen, vuonna 2009 valmistuneeseen modernin taiteen museoon, jonka on suunnitellut maailmankuulu arkkitehti Zaha Hadid.

Nykytaiteilijat arvostavat kansainvälistä arkkitehtuuria, mutta esittävät kritiikkiä siitä, että arkkitehtonisesti sinänsä mielenkiintoinen tila ei ole aina paras taiteen esillepanon kannalta. Museoarkkitehtuuri seuraa trendiä, jossa kaarevat seinät ovat hankalia ripustamiselle. 1920-luvun klassismia edustavan Helsingin Taidehallin näyttelytiloja Lauri Laine pitää erittäin hyvinä. Arkkitehtien Jarl Eklundin ja Hilding Ekelundin vuonna 1927 suunnittelema Taidehalli on persoonallinen ja kaunis ja se on alun perin suunniteltu eri taidemuotojen esittämiselle, kuvanveistolle ja maalaustaiteelle. Italialaista vaikutusta Laine löytää eteisaulasta nousevan pääportaikon lisäksi korkeassa ja syvässä kuvanveistosalissa. Kuvanveiston salia Laine ylistää antiikin arkkitehtuurista kehittyneenä basilikana. Juuri basilikan aihetta Laine on barokkiteemalla maalaamalla tutkinut. Avoimuus ja vaikutteet ovat välttämättömiä niin ihmisille kuin taiteelle.

Barokin aikana kuvataiteilijat tutkivat arkkitehtuuria, musiikkia, kirjallisuutta, tanssia ja tekniikkaa. Prosessissa syntyi renesanssimaisesti uusia taidemuotoja, kuten ooppera. Nyt Laineen maalaukset alkavat soida. Selkeät iskut rytmittävät harmonista muotojen kohtaamista. Ja miten ne kohtaavat - tanssivat tilan illuusiossa, barokkinäyttämön suureellisessa tilassa, jossa valo ja varjo luovat dramaattisia jännitteitä. Laine on ennen kaikkea taidemaalari, joka tutkii maalaukseen liittyviä tekijöitä. Muodot syntyvät taiteilijan maalatessa tilaa, valoa ja väriä ja ne ovat maalauksessa osana dynaamista kokonaisuutta. Laineen maalaukset jättävät tilaa mielikuvitukselle, kullekin meistä mahdollisuuden muodostaa itse oma tulkintansa. 

Näyttely Maalauksia valosta ja tilasta kiertää vuonna 2012 museoita lähtien Helsingin Taidehallista 10.3-22.4.2012. Laineen teoksia on esillä myös Lahdessa Galleria Nuovon 35-vuotisjuhlanäyttelyssä 25.3.-20.5.2012 ja Lallukan taiteilijoiden kesänäyttelyssä Hartolassa Maila Talvio -salongissa 27.5.-19.8.2012.

KAMMARISTA TAIDESALONKI JA KONSERTTISALI

Itä-Häme, 12.12.2012, Ajan Tasalla, aukeama ss. 12-13.

Joulukuussa 2012 vierailin Tuula Lehtisen retrospektiivisessä yksityisnäytelyssä "Kauneudesta" Hämeenlinnan taidemuseossa. Sysmään palattuani poikkesin kahvila Lintan kammariin. Sen näyttely- musiikki- ja artesaanitoimintaa on vuodesta 2010 lähtien vetänyt Tuija Rajavuori tarjoamalla tilaa kyläyhteisölle, mm. kylän eri yhdistysten kokoustilaksi ja käsityökurssien pajaksi. Tuloksena oli 2012 mennessä syntynyt koko kylän yhteinen olohuone, galleria, kammarikonserttien näyttämö, Sysmän Kukkenheimi.

Harmonikkataituri Jorma Heinonen ja solisti Helga Heinonen lauloivat perinteisiä joululauluja. Heinoset laulattivat yleisöä yksityishenkilöinä, mutta heidät tunnetaan  laajemmin Itä-Hämeessä mm. Hollolan Harmonikat ry:n aktiivitoimijoina.

Käsi- ja taideteollisusjärjestö Taito Ry ja Suomen Käsityön museo julistivat vuoden 2013 käsityön juhlavuodeksi. 

Taito-järjestön perustamisen 100-vuotisjuhlavuosi ja Suomen Käsityön museon perustamispäätöksestä 125 vuotta. 

Suomi alkoi täyttyä perinteisistä käsityötapahtumista jo joulukuussa 2012. Sysmän joulumyyjäisten iäksi arvioitiin noin 100 vuotta.

Itä-Häme, joulukuu 2012, "Satavuotinen perinne kokosi väen yhteen". Riika Vepsä-Tapper, Sysmä